M-m-m-m-mansikoita!

Neljä vuotta sitten, Ateenan kesäolympialaisten aikaan olimme matkalla Ranskassa. Otimme yhteyttä N:n ranskalaiseen ystävään. Hän oli vierailemassa isoäitinsä luona ja saimme kutsun sinne muutamaksi päiväksi. Isoäiti ei luonnollisestikaan puhunut englantia, joten ranskan kielen taitoni pistettiin testiin. Huomasin, että kielitaitoni on käänteisesti verrannollinen juomattoman punaviinin määrään… Jossakin vaiheessa illallista huomasin kuvailevani Suomen olympiajoukkueen koostumusta ja oikaisevani väärinkäsityksiä siitä, että Suomessa harrastettaisiin pelkkiä talvilajeja, en français, bien sûr. Havahduin myös siihen tosiseikkaan, että ranskan puhumista pitäisi jatkaa seuraavana aamunakin, ilman punaviinin apua. Tämä episodi tosin vahvisti Pariisissa pahasti romutettua itsetuntoani ranskan puhujana. Vastoin yleistä mielikuvaa, pariisilaiset asiakaspalvelijat vastailivat minulle nimittäin englanniksi!

Äskeinen tarina liittyy kuin liittyykin mansikoihin. Meidän lisäksemme isoäidin luona oli vielä kolmaskin ystävä, sukujuuriltaan tunisialainen tyttö. Hän oli valmistanut jälkiruoaksi fraises tunisiennes, tunisialaisia, marinoituja, mansikoita. Mansikat olivat ihanan makuisia, mutta en älynnyt tiedustella sitä, millä mansikat oli maustettu. Siitä lähtien minun on pitänyt kokeilla mansikoiden marinointia.
Ideoita oli useampiakin, joten tein kolme erilaista kastiketta, jolla marinoin marjat. Mansikoiden seuralaiseksi käy loistavasti kermavaahto tai vaniljajäätelö, mutta ajattelin kokeilla vähän vähemmän käytettyä mascarponejuustoa. Mascarponea pitäisi löytyä kaikista isommista ruokakaupoista, tuorejuustohyllystä, yleensä jostain ricotan läheisyydestä.

Pilkoin kolmeen kulhoon n. 3-4 dl mansikoita kuhunkin.

vasemmalta: mansikat lime-minttumarinadissa
Galliano-marinadissa ja sitruunaliköörimarinadissa

1. satsi: alkoholiton versio
½ limen mehu
1 tl sokeria
1 tl kuivattua minttua
hyppysellinen raastettua limen kuorta

2. satsi: Galliano-liköörillä maustettu versio
½ dl appelsiinimehua
2 rkl Gallianoa
½ tl sokeria
hyppysellinen raastettua limen kuorta

3. satsi: sitruunaliköörillä maustettu versio
½ limen mehu
2 rkl Limoncello-sitruunalikööriä
2 tl sokeria
1 rkl appelsiinimehua

Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja kaada mansikoiden päälle. Sekoita hyvin. Anna marinoitua jääkaapissa muutaman tunnin ajan.

Mascarponelisuke
250 g mascarponea
sokeria ja vaniljasokeria maun mukaan
tilkka maitoa
hyppysellinen raastettua limen kuorta

Notkista mascarpone sekoittamalla reippaasti. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla sopivan makeaksi. Jos juusto näyttää liian paksulta ja tönköltä, voit lisätä tilkan (ehkä ruokalusikallinen-pari) maitoa tai kermaa. Lisää lopuksi raastettu limen kuori.

Et voilà, ça y est. Bon appetit!


Testikeittiön raadin tuomiot olivat seuraavat:

1. satsi: minttua vähän liikaa, kokki myönsi, että humahti vähän enemmän kuin alun perin oli suunnitelmissa, kyseessä siis vahinko
2. satsi: nestettä oli marjojen määrään nähden vähän liikaa
3. satsi: makoisin raadin molempien jäsenien mielestä!

Operaatio pakastimen tyhjennys

Pakastin pitäisi saada tyhjäksi, että sen voisi sulattaa ja taas täyttää tämän kesän marjoilla. Toiveissa on, että uuden kodin pakastin olisi helpompi sulatettava kuin se vanha huriseva rotisko, jolla ikävuosia on varmaan miltei yhtä monta kuin kirjoittajalla, ja joka seurasi meitä asunnosta toiseen kuuden tai seitsemän vuoden ajan. Se pakastin nimittäin keräsi jäätä siinä määrin, että jäitä olisi melkein voinut kuljettaa Grönlantiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia paikkaamaan. Tästä syystä sulattaminen kesti ja kesti, välillä yritimme nopeuttaa sulamista hakkaamalla jäitä pienemmiksi paloiksi. Toivottavasti tämä on siis meidän osaltamme takanapäin!
Pakastimen laatikoista löytyi yhtä sun toista, mutta pussien ja rasioiden sisältö tuntui jotenkin mahdottomalta yhdistää, joten jokaisen kohdalla piti miettiä, mitä juuri siitä aineksesta voisi tehdä. Lopputulos:
kikherneet -> kana-kikherne-pastakeitto
mansikat -> mansikkakastike ja maitokiisseli
mustikat -> mustikka-banaanismoothie

*** *** *** ***

Kikherneitähän (toiselta nimeltään kahviherneet) toki saa säilykepurkissa, mutta niitä olen käyttänyt vain harvoin, lähinnä silloin kun valmiiksi ”esikäsiteltyjä” kikherneitä ei ole ollut pakastimessa ja liottamiseen ja muuhun ei ole ollut aikaa. Kuivattuja kikherneitä liotetaan kylmässä vedessä yön yli, sen jälkeen niitä keitetään 30-60 min. Keitetyt kikherneet voi sitten pakastaa.
Jos haluat minimoida tiskit, keiton voi tehdä yhdessä kattilassa, mutta silloin siihen menee vähän pidempään, sillä voit tehdä vain yhtä vaihetta kerrallaan.

Kana-kikherne-pastakeitto

100 g pienikokoista pastaa
1 l kanalientä
(öljyä)

300 g maustamattomia broilersuikaleita
suolaa ja pippuria
1 rkl öljyä

1 rkl leivinmargariinia
1 viipaloitu purjo
2 murskattua valkosipulinkynttä
3-4 dl kikherneitä
1 rkl vehnäjauhoja
ripaus cayennepipppuria

persiljaa

Keitä pasta kanaliemessä. Ota liemi talteen. Laita pastat kulhoon ja sekoita tarvittaessa joukkoon hieman öljyä. Jos uskot, että kaikki keitto tulee syötyä kerralla, pastat voi myöhemmin sekoittaa keittoon. Muuten pastat on parempi pitää omassa kulhossaan ja sekoittaa keittoon vasta lautasella, etteivät ne mene aivan mössöksi keiton seassa lilluessaan.
Mausta broilersuikaleet suolalla ja pippurilla. Paista öljyssä. Siirrä syrjään.
Paista purjoa ja valkosipulia margariinissa, älä ruskista. Lisää kikherneet ja paista hetki. Ripottele päälle vehnäjauhoja ja sekoita nopeasti. Kaada päälle kanaliemi, lisää vettä jos tarpeen. Anna kiehua muutama minuutti.
Lisää kattilaan paistetut broilerit. Mausta cayennepippurilla. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Ripottele päälle persiljaa.



*** *** *** ***

Pakastemansikoista saa helposti loistavan kastikkeen jälkiruoille. Sopii esimerkiksi vaniljakiisselin tai suklaakakun kanssa.

Mainio mansikkakastike

4 dl pakastettuja mansikoita
½-1 dl tomusokeria
½ sitruunan mehu
½ dl appelsiinimehua

Sulata mansikat ainakin osittain. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää tomusokeri ja mehu. Sokerin määrä riippuu siitä, onko mansikoihin lisätty sokeria pakastusvaiheessa sekä siitä, kuinka makeaa kastiketta halutaan. Kastikkeen koostumusta taas voi säädellä nesteen määrällä, mitä enemmän nestettä, sen juoksevampi kastike. Muista kuitenkin, että jos mansikat ovat soseuttaessa kovin jäisiä, kastikekin vaikuttaa jähmeämmältä.


*** *** *** ***

Smoothiet ovat helppoja, nopeita ja hyviä. Melkein mistä tahansa hedelmistä ja marjoista saa ihan smoothien, vain sitrushedelmien suhteen olen hieman epäileväinen. Parhaita smoothiet ovat aivan kylminä. Jos käytät pakastettuja marjoja, jäitä ei tarvita. Mustikka-banaani on yksi suosikkiyhdistelmiäni.

Mustikka-banaanismoothie

2 dl pakastettuja mustikoita
1 iso banaani
2½ dl maitoa
(sokeria, vaniljasokeria)

Soseuta sauvasekoittimella ja tarjoile. Maista ennen kuin lisäät sokeria, se ei aina ole tarpeen. Vaikka mustikoihin lisätty sokeria pakastaessa, banaani oli niin makea, ettei sokeria tarvittu.

Mausteista kookoskanaa goalaisittain

Maustehyllymme on vuosien aikana saanut osakseen kummastuneita katseita ja ihmetteleviä kysymyksiä. ”Mitä te teette tähtianiksilla, entä ajwanin siemenillä? Mihin käytetään fenkolia?” Yleispätevänä vastauksena voisi sanoa, että suurinta osaa erikoisista ja oudoista mausteista voisi sanoa, että suurinta osaa käytetään intialaisessa ruoanlaitossa. Tämänkertainen resepti, sekin intialainen, tarjoaa vastauksia ainakin joihinkin kysymyksiin.

Hyvän intialaisen kastikkeen saa helposti aikaan käyttämällä jotain valmista maustetahnaa, kuten curry-, tandoori- tai vindalootahnaa sekä kookosmaitoa tai maustamatonta jogurttia, mutta välillä kannattaa nähdä itse vähän vaivaa ja sekoittaa mausteseos itse.

Osa tämän ohjeen mausteista on tuttuja ja helposti saatavilla, osa hieman harvinaisia. Omasta hyllystä puuttuvat mausteet voi joko kylmänviileästi jättää pois (jolloin tietenkään maku ei ole sama) tai korvata jollain toisella.

Tässä ohjeessa on käytetty vihreitä kardemumman kotia, jotka on poimittu pensaasta aiemmin kuin mustat kardemumman kodat, joista taas irrotetaan ne kardemumman siemenet, joita laitetaan esimerkiksi kotoiseen pullataikinaan. Vihreiden kardemummien puuttuessa voit käyttää kardemummaa siinä muodossa kuin sitä kaapissasi on.

Tamarindia saa purkissa tahnana sekä kuivattuna, jolloin se pitää liottaa vedessä ennen käyttöä. Tamarindia käytetään tuomaan ruokaan happamuutta ja sen sijasta ruokaan voi hyvin lisätä hieman sitruunamehua.

Käytimme kolme kuivattua punaista chiliä, mutta kaksikin riittää, jos ruoasta ei halua kovin tujua.

Mausteista kookoskanaa goalaisittain

4 mustapippuria

4 kokonaista mausteneilikkkaa

1 tähtianis

1 tl fenkolinsiemeniä

2-3 kuivattua punaista chiliä

3 vihreää kardemumman kotaa

½ tl unikonsiemeniä

¼ tl suolaa

¼ tl kurkumaa

½ tl jeeraa (juustokuminaa)

¼ tl jauhettua korianteria

2 rkl öljyä

2 sipulia

2 valkosipulinkynttä

3 marinoimatonta broilerin rintafileetä

2 dl kookoskermaa

2 dl kiehuvaa vettä

¼ tl tamarinditiivistettä (purkista)

kookoshiutaleita

Leikkaa sipuli lohkoiksi. Leikkaa broilerfileet 4-5 palaksi.

Paahda mustapippureita, mausteneilikoita, tähtianista, fenkolinsiemeniä, murennettua chiliä, kardemummaa sekä unikonsiemeniä kuivalla kuumalla pannulla niin kauan, että mausteet alkavat tuoksua. Hämmennä koko ajan, etteivät mausteet pala. Kaada mausteet mortteliin. Lisää suola, kurkuma, jeera ja korianteri. Jauha mausteet jauheeksi.

Kuumenna öljy pannussa. Lisää sipulilohkot sekä murskattu valkosipuli. Paista muutama minuutti niin että sipulit kuullottuvat. Lisää broilerit ja ruskista. Lisää mausteet ja sekoita hyvin. Lisää 1 dl kiehuvaa vettä ja anna kiehua hiljalleen muutaman minuutin ajan. Vähennä lämpöä niin ettei kastike porise kovasti. Sekoita kookoskerma ja 1 dl kiehuvaa vettä. Kaada pannulle ja anna kiehua n. 5 minuuttia. Pidä lämpö liedellä melko pienellä, ettei kookoskerma juoksetu. Lisää lopuksi tamarindi (tai sitruunamehu) ja hauduta vielä n. 5 minuuttia. Tarjoa riisin kanssa ja ripottele päälle kookoshiutaleita.

Jälkihuomatuksena... Jos käytät piilolinssejä, suosittelen että poistat ne ennen kuin käsittelet chilejä... Polttava tunne silmässä ei tunnu mukavalta!

Vuohenjuustosalaatti

Pitkään kestänyt blogipimento on johtunut pitkälti siitä, että olen ollut Lontoossa ahmimassa kulttuuri- ja kulinaari- nautintoja sekä kotona tyhjentänyt pakastinta tulevaa sulatusta varten. Tässä tuloksia ensinmainitusta, sillä vaikka salaatti on tehty niin sanotusti omasta päästä, se muistuttaa varsin paljon salaattia, jota söimme Leicester Squaren reunalla olevassa ravintolassa. Päivä oli Lontoossa kesän kuumin siihen mennessä. Erityisesti salaatista jäi mieleen kastike, joka oli juuri sopivan balsamicoista ja sopivan makeaa.
Lauantai, jolloin teimme omaa versiotamme salaatista ei ollut ehkä kesän helteisin, mutta niin kesäinen ettei mieli tehnyt mitään lämmintä ruokaa. Tämä salaatti on kuumaan päivään sopivasti raikas, mutta myös tarpeeksi ruokaisa, että nälkä lähtee. Kastikkeen sekoittamisen delegoin N:lle, joka suoriutui tehtävästään loistokkaasti, sillä kastikkeesta tuli todella hyvää.

Vuohenjuustosalaatti

patonkia

vuohenjuustoa

½ ruukkua lollorossoa

½ ruukkua lehtisalaattia

2 tomaattia

⅓ kurkku

1 punasipuli

1 terttu tummia viinirypäleitä

1 osa oliiviöljyä

1½-2 osaa balsamicoviinietikkaa

¼-½ osaa hunajaa

hiukan Dijon-sinappia

provinssin yrttejä

suolaa

pippuria

Lämmitä uunin grilli 200ºC. Leikkaa patonki viipaleiksi (3-4 viipaletta/syöjä lienee aika passeli määrä) ja laita jokaisen päälle viipale vuohenjuustoa. Paista uunissa n. 10 min niin että juusto sulaa hieman ja saa väriä.

Leikkaa vihannekset ja sekoita ne salaattikulhossa. Sekoita salaatinkastikkeen aineet keskenään huolellisesti. Annostele lautasille salaattia, kaada päälle kastiketta ja viimeistele lämpimillä leipäviipaleilla.