Tiramisú

(Aksentti sen vuoksi, että tämä on aito Suomessa valmistettu italialainen tiramisu, ja italiassa sanapaino on tässä tapauksessa viimeisellä tavulla, siis tiramiSUU eikä TIramisu.)

Olin aina kuvitellut, että tiramisu olisi jotenkin hankala valmistaa, sillä monissa suomalaisissa ravintoloissa se on sössitty täysin. Ja nimenomaan sössitty, sillä se on yleensä ollut hyvinkin vetistä, siis sössöä. Muutama vuosi sitten sain New Yorkissa niiiin hyvää tiramisua, että sen jälkeen olen valinnut hyvin tarkoin ne paikat, jossa tiramisua on uskaltanut tilata.

Nyt kävimme sitten Roomassa. Siellä en sen kummemmin miettinyt, uskaltaako tiramisua tilata vai onko olemassa vaara pettyä. Ensimmäisessä kahvilassa tiramisu oli aivan taivaallista, toisessa ei ehkä yhtä hyvää, mutta huomattavasti parempaa kuin suomalainen sössötiramisu. Jälkimmäisessä paikassa vielä tuuli yritti puhaltaa kaikki kaakaojauheet pois tiramisuni päältä.

No, nyt kun Rooma on vielä tuoreessa muistissa, on aiheellista vielä palata sinne erilaisin keinoin. Yksi keino on katsoa aiheeseen sopivia elokuvia (Ben-Hur katsottu, Enkelit ja Demonit vuorossa seuraavana), toinen on tehdä itse tiramisua. Ja sehän olikin vallan helppoa! Keksien kostuttamisessa tarvitaan ehkä vielä hieman hienosäätöä, samoin voisi kokeilla mascarponeseoksen tukevoittamista liivatteella, vaikka se on ehkä ihan epäitalialaista, mutta pysyisipä kakkupala kasassa.

Tiramisu
3 kananmunaa, valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna
1 dl sokeria
250 g mascarponea
1 pkt ladyfingers-keksejä
n. 3-4 dl vahvaa kahvia
loraus (noin puolet minipullosta) Amarettoa, Alkosta ojennettiin Disaronno-pullo
tummaa kaakaojauhetta

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi.
Vatkaa sokeri ja keltuaiset vaahdoksi. Lisää mascarpone. Yhdistä valkuaisvaahto mascarponeseokseen.
Sekoita Amaretto kahviin. Kostuta puolet kekseistä kahvilla ja asettele nelikulmaisen vuoan pohjalle, näin:

Ei, ne eivät ole kalapuikkoja.

Nostele päälle puolet mascarponeseoksesta. Kostuta loput keksit ja tee kakkuun toinen samanlainen kerros. Nosta jääkaappiin vetäytymään muutamaksi tunniksi.
Ennen tarjoilua siivilöi päälle kaakaojauhetta.



Mascarponesta tulee muuten aina mieleen loistava Lääketieteenkandidaattiseuran speksi, jonka juoni pohjautui perinteiselle kuviolle, jossa kaksi ihmistä sekoitetaan toisiinsa ja siitä sitten syntyy soppa. Tässä kyseisessä speksissä nämä henkilöt olivat nimeltään Francesco Mascarpone sekä ei ollenkaan italialainen Frank-Esko Mascarpone. Siinä sitten Frank-Esko-parka joutui aikanaan aikamoiseen pulaan ja loput voittekin itse arvata.

Italialainen ilta

Tämä ei sitten ole se viimeksi mainostamani kulinaarimatkan seuraava etappi vaan paljon vähemmän jännittävä ja kunnianhimoinen postaus, joka nyt vain sattuu teemoittumaan maantieteellisesti. Tai jonenikulaisittain: ”paljon vähemmän kuriöösi ja ambitiöösi itseilmaisun tuotos, jolla on geografinen ulottuvuus”. Tai jotain.
Luvassa kuitenkin uutta ja vanhaa, omaa ja lainattua ja ennen kaikkea sovellettua. Ohjeetkin ovat taas vähän sinne päin, koska en taas tehdessä kirjannut mitään muistiin.

Tomaatti-bruschetta

Pinaattignocchit ja sinihomejuustokastike

Pannacotta ja mustikka-limoncellokastike

Tomaatti-bruschetat
patonkia, 2 palaa/syöjä

3 tomaattia (reilu ½ tomaattia/2 palaa)
1 pieni punasipuli
½ ruukkua basilikaa
2-3 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamicoviinietikkaa
suolaa ja pippuria myllystä

1 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi

Pilko tomaatit pieniksi kuutioiksi, hienonna sipuli ja basilika. Sekoita keskenään. Mausta oliiviöljyllä, balsamicolla, suolalla ja pippurilla.

Sekoita oliiviöljy ja valkosipuli keskenään. Paahda leipäpalat pöytägrillissä. (Tässä vaiheessa on pakko tunnustaa, etten muista siveltiinkö leipäpalat valkosipuliöljyllä ennen vai jälkeen paahtamisen. Kumpikin käynee.) Nostele leiville tomaattisekoitusta ja koristele basilikan lehdillä.



Pinaattignocchit
1 kg perunoita
300 g pakastepinaattia
3-4 dl vehnäjauhoja

Keitä perunat, anna jäähtyä hetki ja survo. Lisää joukkoon sulatettu pinaatti sekä jauhot. Muotoile gnoccheiksi.

Keitä pienissä erissä runsaassa vedessä. Pidä lämpimänä ja lorauta sekaan oliiviöljyä, etteivät gnocchit tartu toisiinsa.

Sinihomejuustokastikkeeseen lorautimme tilkan valkoviinietikkaa, mikä osoittautui hyväksi ideaksi.

Pannacotta

Pääsääntö näyttäisi olevan n. 1 dl kermaa/annos. Nyt tuli vähän enemmän…

6 liivatelehteä
2 x 3,3 dl kuohukermaa
2 dl sokeria
1 vaniljatanko

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet.








Kuumenna kerma, sokeri ja vaniljatangon siemenet kattilassa niin että sokeri sulaa ja kerma kiehahtaa. Purista vesi liivatelehdistä ja sekoita kuumaan kermaseokseen.
Annostele jälkiruoka-astioihin ja laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi.

Juuri ennen tarjoamista tee mustikka-limoncellokastike:

4 rkl limoncelloa
4 rkl mustikoita
2 rkl sokeria

Kiehauta ainekset keskenään ja annostele pannacottien päälle.