Indonesialainen ateria

Ei, en ole kuopannut tätä blogia enkä myöskään ole ollut ruoatta viimeisiä muutamia kuukausia. Toki on myönnettävä, että syksyyn ja talveen mahtui kausia, jolloin elin enimmäkseen kaupan karjalanpiirakoilla, vispipuurolla, jogurtilla ja keitetyllä pastalla sekä muulla suht mauttomalla ja hajuttomalla. Mutta ”paremmatkaan” tehdyt  ruoat vain eivät ole päätyneet tänne asti. Muutaman kerran olen päässyt sille asteelle, että olen ottanut annoksista kuvia ja jopa siirtänyt kuvat koneelle, mutta sen pidemmälle projektissa en ole päässyt. Tätäkin kirjoitusta olen työstänyt mielessäni jo parisen viikkoa.

No niin. Tämänkertainen ”setti” kuulostaa paljon monimutkaisemmalta kuin onkaan, mutta ei hätää. Eniten huolissaan kannattaa olla siitä, osaako laittaa chiliä sopivasti ja muistaako olla hieromatta silmiään chilin käsittelyn jälkeen.

Satay-kastiketta tuli todella reilusti, ohjeen voisi puolittaa ja silti kastike riittäisi. Itse käytin jämäkastiketta mm. toasteihin juuston kanssa.

Ananaksenosto-opas:

Tuoretta ananasta on varsin vaikea ostaa, sillä ne ovat kaupassa yleensä sekä raakoja (mistä kyllä selviää kypsyttämällä sitä kotona) että homeisia (en suosittele). Yleensä hometta on ananasten pohjassa. Kypsä ananas on päältäkin päin keltainen, se siis vaalenee kypsyessään. Monesti mainoksissa ja muissa kuvissa Suomessa on kuvattuna melko ruskeita tai vihertäviä ananaksia. Eivät ole kypsiä. Toinen kypsän ananaksen merkki on se, että se tuoksuu. Kuulin myös juuri, että kypsyyttä voi testata nyppäämällä irti yhden ananaksen lehdistä, mieluiten jonkin aivan keskimmäisistä. Jos lehti lähtee irti helposti, ananas on kypsä. Tätä en ole itse testannut, joten en voi taata vinkin paikkansapitävyyttä.

Siispä, indonesialainen ateria à la S&N:

• kanasatayvartaat
• perunasambal eli indonesialainen perunasalaatti
• kurkku-ananassalaatti

Kanasatayvartaat

Puisia vartaita kannattaa liottaa vedessä ennen grillausta, etteivät ne kärähdä!

500 g broilerin fileepihvejä tms.

Marinadi:

1 rkl hunajaa

½  dl soijakastiketta

2 tl seesamiöljyä

1 tl jauhettua korianteria

1 tl jauhettua kurkumaa

½ tl chilijauhetta

Satay-kastike:

1 rkl öljyä

1 pieni sipuli hienonnettuna

1 ¼ dl maapähkinävoita

2 rkl soijakastiketta

1 dl kookoskermaa

3-4 rkl makeaa chilikastiketta

vettä tarpeen mukaan

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Leikkaa broilerit sopivankokoisiksi paloiksi ja pujottele vartaisiin. Kaada marinadi tasaisesti vartaiden päälle. Anna marinoitua muutaman tunnin ajan. Kypsennä grillissä. Vartaiden kypsyessä tee satay-kastike: kuullota sipulia öljyssä hetki, sitten lisää joukkoon muut kastikeainekset ja kuumenna sekoittaen kunnes kastike on tasaista. Lisää vettä tarpeen mukaan niin että kastike ei ole liian paksua.

Perunasambal

5-6 perunaa

1 nippu kevätsipulia

½ iso tai 1 pieni vihreä paprika

½-2  vihreää chiliä (maun mukaan, me taidettiin laittaa yksi pieni chili)

 2-3 rkl sitruunamehua

½ tl jauhettua kurkumaa

2 rkl öljyä

1 dl kookoskermaa

1-2 tl ruskeaa sokeria

suolaa

Keitä perunat ja leikkaa kuutoiksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna maustua jääkaapissa kun teet muita ruokia.

Lähtö kulinaarimatkalle maailman ympäri

Hesarissa oli taas erittäin mielenkiintoinen kolumni, josta inspiroiduin hetioitis. Aina ei voi olla matkalla, vaikka miten haluaisi, mutta mikäs sen hauskempaa kuin värkkäillä ihan uudenlaisia ruokia vastapainoksi makaronilaatikolle. Siispä kolumnin innoittamana aloitimme kulinaarimatkamme maailman ympäri. Ensimmäiseksi matkakohteeksi arvottiin St. Lucia Karibianmereltä. Netistä löytyy yllättävän helposti reseptejä yllättävistäkin paikoista, joita voi sitten soveltaa itselle sopivaksi. Tämän kyllä huomasimme jo edellisen kerran, kun lähdimme samankaltaiselle gourmetmatkalle, itse asiassa samalle suunnallekin kuin tällä kertaa. Tämänkertaisen tehtävän haasteena oli erottaa oikeasti saintlucialaiset reseptit Lucianpäivän pullan ohjeista. Seuraavat kohteet on jo valittu, mutta ne pidettäköön vielä salassa. Voit myös haastaa Ooppaheija-keittiön ja ehdottaa valitsemaasi/arpomaasi maata!

Ruokabanaaneihin, tai keittobanaaneihin, tutustuimme jo Tansaniassa. Luulimme ostaneemme tavallisia banaaneja – torilla kun oli myynnissä useaa eri banaanilajiketta, isoja ja pieniä – mutta haukatessa totuus paljastui. Banaani maistui kovalta ja puisevalta kuin aivan liian raaka banaani. Keksimme äkkiä uutta käyttöä niille ja keitimme banaaneista ja limeistä curryn. Tansaniassa myös paistettuja banaaneja oli tarjolla lähes joka paikassa ja niistä pidimme kovasti. Tansaniasta palattuamme olisin mielelläni kokkaillut banaaneja omassa kotikeittiössä, mutta niitä on ollut tähän asti melko huonosti saatavilla. Nykyisin ruokabanaaneja saa paitsi lähimmästä etnisestä ruokakaupastamme, myös lähimmästä Citymarketista (kiitos työkaverille vinkistä).



Karibian kala
400 g kalaa (pakasteseitä)
cajun-maustetta
suolaa
pippuria

öljyä

1 sipuli, ohuina viipaleina
4 tomaattia, pilkottuna
1-2 pientä vihreää chiliä, pieneksi pilkottuna
pala inkivääriä, raastettuna
3 valkosipulinkynttä
1 tl kuivattua timjamia
1 kalaliemikuutio
1 rkl tummaa soijakastiketta
1 rkl vaaleaa soijakastiketta
2 limetin mehu
1 punainen paprika, isohkoina paloina
1 rkl voita
2-3 dl vettä
1 rkl maizenaa
1 purjo, ohuina viipaleina

Hiero mausteet kalan pintaan, anna maustua vaikka parikin tuntia.

Kaada isoon pannuun reilusti öljyä, kuumenna ja paista kalat. Siirrä kalat syrjään, jätä öljy pannuun ja lisää sipuli, tomaatit, chilit, inkivääri, valkosipuli ja timjami. Anna kiehua hiljakseen niin että nestettä haihtuu ja sipulit pehmenevät. Lisää kalaliemikuutio, soijakastikkeet, limemehu, paprika ja voi pannuun. Sekoita vesi ja maizena keskenään ja suurusta kastike. Lisää purjo ja lopuksi kala.

Friteeratut ruokabanaanit
4 ruokabanaania
2 kananmunaa
½ dl maitoa
1½ dl vehnäjauhoja
2 rkl (ruskeaa) sokeria
suolaa

öljyä

Sekoita munat, maito, jauhot, sokeri ja suola tasaiseksi taikinaksi. Kuori banaanit – kuoret voivat olla tiukassa, tarvitset todennäköisesti veitsen – ja pilko reilun sentin viipaleiksi.
Kuumenna öljy pienessä kattilassa. Dippaa banaaninpalat taikinassa ja uppopaista öljyssä.

Kaki eli persimon eli sharon

Etelän hetelmät, osa 3: kaki eli persimon eli sharon

Vaikka blogirintamalla on ollut hieman hiljaista viime aikoina, on Ooppaheija-keittiössä kokkailtu ja valmistettu yhtä sun toista, mutta niistä enemmän myöhemmin. ”Välipalana” lisää etelän hetelmiä.

Kaki eli persimon eli sharon on ihan mielenkiintoinen tuttavuus, mutta ei ehkä yllä suosikkien joukkoon. Hedelmästä leikataan kanta pois ja kuoritaan. Ei kannata ruveta haukkaamaan kuin omenaa, sillä kypsän hedelmän koostumus muistuttaa varsin paljon säilykepersikkaa… Siis ehkä kannattaa leikata viipaleiksi ja maiskutella sitten niitä.

Karibialainen kana

Kaikki tietävät millaista on kiinalainen ruoka ja jokainen osaa kääriä meksikolaisia tortilloja. Mutta millaista on karibialainen ruoka? Omat mielikuvani rajoittuvat seuraaviin kolmeen faktaan:
1) cajun-maustetta käytetään karibialaisessa ruoassa
2) lähellä on meri, josta saa kalan lisäksi hummereita ja rapuja
3) telkkarissa ja elokuvissa karibialaiset mummot keittelevät aina isossa kattilassa gumboa
Näillä tiedoilla vain ei pitkälle pötkitä. Siispä Ooppaheija-keittiön tutkivan kulinarismin osasto lähti internettiin tutkimusmatkalle ja toi tuliaisina muutaman ohjeen, joista yhtä tässä sovelletaan.



Karibialainen kana

Marinadi:
2 tl juustokuminaa eli jeeraa
4 valkosipulinkynttä
3 tl sambal oelek-chilikastiketta tai 2 tuoretta chiliä
4 rkl öljyä
suolaa
½ dl appelsiinimehua
1 limetin mehu + sitruunamehua, yhteensä ½ dl

4 broilerin fileepihviä, 4-5 palaan leikattuna

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Itse surruutin ne tasaiseksi sauvasekoittimella, mutta lusikkakin varmaan riittää. Ennen kuin puristat mehun limetistä, raasta sen kuori, tarvitset sitä myöhemmin. Kaada marinadi kanapalojen päälle ja laita jääkaappiin marinoitumaan muutamaksi tunniksi.

Kastike:
3 rkl öljyä
vajaa 2 dl appelsiinimehua
1 limetin kuori raastettuna
1½ tl hunajaa
1½ tl soijakastiketta
25 g margariinia

Lämmitä uuni 175°C. Ruskista kanapalat nopeasti pannulla, siirrä pannu uuniin, missä kanat saavat kypsyä loppuun.

Sekoita öljy, mehu, limetin kuori, hunaja ja soijakastike keskenään kattilassa. Kiehauta ja anna porista pienellä lämmöllä viitisen minuuttia. Siirrä pois levyltä ja lisää margariini paloina. Sulata kastikkeeseen ja sekoita.

1 mango, pieninä kuutioina
1 avokado, pieninä kuutioina
persiljaa

Tarjoa kana riisin, kastikkeen sekä mango- ja avokadokuutioiden kanssa. Ripottele päälle persiljaa.


Etelän hetelmät, osa 2: mango


Mango on yksi ehdottomista lempihedelmistä! Tuore mango, mangosose, mangovispipuuro, mangomehu… Mmmm… Mangoista on vain yksi huono kokemus. Olimme tainneet ostaa Tansaniassa mangoa ensimmäisen kerran ja se meinasi jäädä viimeiseksi. N leikkasi mangon auki ja ihanassa keltaisessa hedelmälihassa kiemurteli kymmeniä pieniä matoja. YÖK! Sen jälkeen hieman aina epäilytti uuden mangon leikkaaminen, mutta onneksi matoja ei enää sittemmin löytynyt.


Mangossa on iso, litteä kivi keskellä. Hedelmä kannattaa leikata kolmeen osaan mahdollisimman läheltä kiveä. Kiven ympäriltä hedelmälihaa on hieman hankala leikata, sen saa parhaiten irti järsimällä. Puolikkaisiin taas leikataan veitsellä ristikko, ei kuitenkaan kuoreen saakka. Sitten käännetään puolikas kuperaksi ja eikun syömään!

Lohikäärmehedelmä

Etelän hetelmät
Kun on asunut talossa, jonka takapihalla naapurin aitaa vasten kasvoi viinirypäleköynnös ja toisessa, jonka takapihan puussa roikkui pieni papaija (noin neljä-viisi kertaa sen kokoinen kuin Suomessa kaupoissa myytävät) ja kasvimaassa kasvoi ananaskirsikoita, Suomen hedelmävalikoimat tuntuvat monesti vähän surkeilta. Hedelmät eivät näytä kovin houkuttelevilta, ne ovat raakoja (poimittu liian aikaisin) ja aivan väärän kokoisia eli liian pieniä (poimittu liian aikaisin) ja lisäksi ne ovat kalliita! Täkäläisistä papaijoista tulee paha mieli jo pelkästään niitä katsomalla joten ostamaan en ole ryhtynyt, mutta muita hedelmiä kylläkin ostamme silloin tällöin.

Banaanikin on joskus ollut outo hedelmä Suomessa, sitäkin on joku varmasti yrittänyt kuoria perunankuorimaveitsellä. Ja mistäpä sitä tietää, miten jotain vieraan näköistä pitäisi syödä. Siksi tämä ”opas” kliseisesti sanottuna hedelmien ihmeelliseen maailmaan.

osa 1: pitahaya eli lohikäärmehedelmä


Tämän hedelmän nimistä ensimmäinen kuulostaa varsin eteläamerikkalaiselta ja jälkimmäinen taas kovin aasialaiselta. Se onkin ilmeisesti kotoisin alun perin Keski- ja Etelä-Amerikasta, mutta sieltä se on viety Kaakkois-Aasiaan, missä me olemme siihen tutustuneet, ja nimenomaan nimellä lohikäärmehedelmä.

Hedelmä voi olla hyvä laittaa pakastimeen pariksi tunniksi, että se kiinteytyy ja sitä on helpompi käsitellä. Hedelmälihan voi syödä joko lusikalla hedelmän puolikkaasta, kuten kiivin, tai leikata kuutioiksi.