tiistaina, syyskuuta 30, 2008

Yrttiset kikherneet

Tässä abiturilaiden kokeita korjatessa huomioni kiinnittyi kahteen sanaan, jotka tuli kääntää suomeksi. Sanat olivat peräisin eteläafrikkalaista ja brasilialaista suurkaupunkia käsittelevästä tekstistä.
While Johannesburg prospered, Alexandra stagnated, suomeksi Johannesburg kukoisti, kun taas Alexandra polki paikallaan.
Jotenkin yhdistin nämä verbit omaan blogiini ja siihen, kuinka se kukoisti kesällä ja taas viime aikoina se on lähinnä polkenut paikallaan. Oli siis aika tehdä jotakin.

Ensinnäkin haluan välittää lukijoideni kommentteja ja korjata omia ennakkoluuloisia käsityksiäni koskien tacoja. Ystäväni kuulemma pitävät kovasti tacoista ja silloin tällöin syövät niitä hyvän soosin kera. Hyvä niin! Itse vain jotenkin yhdistän ne ylväälle 90-luvulle, jolloin ne olivat uusinta uutta ja varsinainen muotivillitys, mutta suosio näemmä jatkuu. Voisihan sitä taas vaikka joskus tehdäkin tacoja, pitkästä aikaa. Pitänee ensin hankkia ruokalappu, muistini mukaan tacot ovat melko sotkualtista ruokaa...

Varastoon on jo kertynyt joitakin ohjeita, joita en ole ehtinyt syöttämään blogiini. Sen sijaan että tälläkään kertaa lähtisin penkomaan vanhoja tekeleitä, bloggaan aivan uuden ja vasta viikonloppuna laitetun ruoan ohjeen – yleisön pyynnöstä. Ruoka tosin oli jo kadonnut parempiin suihin ennen tätä pyyntöä, tästä syystä valokuvia ei ole. Valitan. Tehkää itse niin näette miltä se näyttää! On muuten tosi nopea ja helppo tehdä!

Yrttiset kikherneet
1 rkl oliiviöljyä
1-2 kuivattua chiliä (laitoin 2 ja tuli aika kipakkaa)
3 valkosipulinkynttä, murskattuna
1 iso punasipuli, hienonnettuna
2 tomaattia, pieneksi pilkottuna
loraus vettä
3-4 dl kikherneitä
oreganoa
persiljaa
(suolaa, pippuria)
sitruunalohkoja

Kuumenna öljy, lisää chili, valkosipuli ja punasipuli. Kuullota. Lisää tomaatit ja vähän vettä. Anna porista hiljalleen niin että neste haihtuu.
Sekoita mukaan kikherneet ja yrtit. Mausta tarpeen mukaan.
Tarjoa sitruunan kanssa.

Sopii lisäkkeeksi esimerkiksi tonnikalalle.
Pilko tonnikalapihvit melko isoiksi paloiksi. Pujota tuoreisiin rosmariininoksiin ja sivele päälle hieman oliiviöljyä ja pippuria. Paista uunin grillivastuksen alla 225°C noin 5 minuuttia, käännä puolessa välissä. Kala todella kypsyy nopeasti, älä unohda sitä uuniin tai se kuivuu!

sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008

Kaalikeitto

Hämmästykseni oli melkoinen, kun kerran ruokaostoksilla ollessamme, tarkemmin sanottuna hevi-osastolla, co-chefini N ilmoitti haluavansa kaalikeittoa. Kaalikeittoa! No enpä olisi kyllä moista arvannut, mutta mikäpäs siinä. Ilmoitin kyllä sitten myös oman lempikaaliruokani, kaalikääryleet, joita päätettiin myös joskus kokeilla.
Taas kerran, tämä on niitä ruokia, joita on jotenkin vain kovin vaikea tehdä pientä annosta. Niinpä tämäkin annos päädyttiin jakamaan kahteen kattilaan, jotta sitä olisi helpompi hämmentää ja käsitellä. Onneksi on se pakastin…


Kaalikeitto
öljyä
1 iso tai 2 pientä sipulia
400 g broilerin jauhelihaa
suolaa, pippuria

1 pieni kaali (noin kilo), pilkottuna
2 isoa porkkanaa, pieninä kuutioina
2 l kasvislientä

Paista sipulia ja jauhelihaa öljyssä. Mausta suolalla ja pippurilla ja siirrä syrjään.
Keitä kaalia ja porkkanoita kasvisliemessä niin että ne ovat kypsiä ja pehmeitä. Lisää jauheliha ja sipuli. Mausta tarpeen mukaan.

keskiviikkona, syyskuuta 17, 2008

Vihreä thaicurry kasviksista

Blogin päivittäminen on viime aikoina ollut vähän hyllytettynä, sillä töitä on ollut niin paljon, että eipä ole juuri muuta ehtinyt ajatella. Nyt huomasin ilokseni, että tänään voin keskittyä ihan mihin haluan! Yhden ryhmän aineet kun sain korjattua eilen ja palautettua tänään, seuraava satsi aineita tulee vasta huomenna!
Ruokaa olemme toki laittaneet, jollakinhan sitä on elettävä. Kameran muistikortilta löytyi kuvia sellaisestakin ruoasta, jota en edes muistanut tehneemme ja syöneemme… Hmm, pieni ryhdistäytymisliike olisi kenties paikallaan…
Tämänkertainen bloggaus sopii varsin hyvin tähän ”teemaan”, siis viime viikkojen elämäntilanteeseemme, N nimittäin tunnetusti ei ole ainakaan minua vähemmän kiireinen… Muistin, että thaimaalainen kasviscurry on pikaruoista pikaisinta – ja ah niin hyvää! Miksi kukaan tahtoisi ostaa eineksiä, kun näinkin vähällä vaivalla saa itse tehtyä hyvää ruokaa? Curryyn kasvisten kaveriksi käy myös kana, jos sitä haluaa.
Currytahnalla ruoasta saa tarvittaessa/vahingossa melko tulista, joten kannattaa kokeilla pienemmällä määrällä ja lisätä sitä sitten maun mukaan. Tällä kertaa curry oli melko mietoa, enemmänkin potkua olisi voinut olla.

Vihreä thaicurry kasviksista
öljyä
1 iso sipuli, lohkottuna
2-3 valkosipulinkynttä, puristettuna
1 tl inkiväärijauhetta
2-3 tl vihreää currytahnaa
400 g kookosmaitoa
500 g thai-wokkivihanneksia (pakaste)

Kuullota sipulia kuumassa öljyssä wokissa. Lisää valkosipuli ja inkiväärijauhe. Älä polta. Lisää currytahna ja sekoita. Kaada pannuun kookosmaito. Jos rasvainen kookoskerma ja kirkas neste ovat erottuneet tölkissä, voit kaataa pannuun ensin kerman ja antaa mausteiden imeytyä siihen ja vasta vähän myöhemmin lisätä lopun nesteen. Lisää vihannekset ja kypsennä.

Tarjoa jasmiiniriisin kanssa.

keskiviikkona, syyskuuta 03, 2008

Sitruunainen kasvisrisotto

Vuosia sitten olin partioleirillä jälleen kerran muonitushommissa. Hämmensin pihalla toholla kypsyvää risottoa parinkymmenen litran vetoisessa kattilassa. Ainekset olivat leiriolosuhteiden mukaiset: riisiä, kinkkusuikaleita ja herne-maissi-paprikaa, mausteita sen mukaan mitä oli. Leiriläiset alkoivat todennäköisesti olla jo nälkäisiä ja he kävivät kurkkimassa pataani ja kyselemässä mitä ruokaa oli tulossa. Eräs italialaiset sukujuuret omaava leiriläinen kävi myös katselemassa ruoanlaittoani ja päätyi sitten kommentoimaan, ettei risottoa oikeasti niin tehdä. Sanoin että nyt tehdään ja sitä olisi sinä iltana ruoaksi. Nyt myöhemmin olen itsekin oppinut tekemään oikeaa italialaista risottoa ja kyllähän se tosiaan niin on, että se riisi-liha-kasvissekoitus, jonka 80-luvulla opimme tuntemaan risottona, on siitä oikeasta risotosta yhtä kaukana kuin Unicafen ”espanjalainen” ruoka nimeltä Pedron kasvishöystö on oikeasta espanjalaisesta pataruoasta.
Riisiin kannattaa ehdottomasti panostaa, sekä sen laatuun (risottoon tarvitaan risottoriisiä) että sen keittämiseen (ei liian kovalla höngyllä liian nopeasti).

Sitruunainen kasvisrisotto
oliiviöljyä
390/230 g tlk herkkusieniä
1 rkl balsamicoviinietikkaa

oliiviöljyä
1 purjo, valkoinen osa pilkottuna
1 porkkana, pieninä kuutioina
2 valkosipulinkynttä, murskattuna
3 dl risottoriisiä
3 rkl sitruunamehua
1 l kasvislientä
1 pieni kesäkurpitsa, pieninä kuutioina
kuivattua basilikaa
kuivattua oreganoa
kuivattua persiljaa
mustapippuri
150 g pakasteherneitä
1 dl raastettua parmesaania
100 g mascarponea

Paista herkkusieniä oliiviöljyssä. Sekoita balsamico sienten joukkoon. Ota pois kattilasta ja siirrä syrjään.
Lisää tarvittaessa öljyä kattilaan. Lisää purjo, porkkanakuutiot sekä valkosipuli. Paista, kunnes purjo ja porkkanat ovat kypsyneet hiukan.
Lisää riisi kattilaan. Paista hetken aikaa, niin että riisi kuullottuu. Lisää puolet sitruunamehusta. Lisää kasvislientä pienissä erissä ja anna riisin kiehua hiljalleen. Kun et kiirehdi riisin kanssa, siitä tulee varmasti tasaisen kypsää (eikä käy niin, että riisinjyvät ovat päältä kypsää höttöä ja sisältä raakoja ja kovia). Nesteen määräkin on aina noin-määrä, joten kun et kaada kaikkea lientä kattilaan kerralla, pystyt kontrolloimaan sitä, koska neste riittää ja riisi on kypsää. Ennen kuin lisäät viimeisen erän nestettä, sekoita joukkoon kesäkurpitsakuutiot ja herneet.
Kun riisi on kypsää, mausta se yrteillä ja lopulla sitruunamehulla. Lisää myös sienet sekä parmesaani ja mascarpone.