Olin aina kuvitellut, että tiramisu olisi jotenkin hankala valmistaa, sillä monissa suomalaisissa ravintoloissa se on sössitty täysin. Ja nimenomaan sössitty, sillä se on yleensä ollut hyvinkin vetistä, siis sössöä. Muutama vuosi sitten sain New Yorkissa niiiin hyvää tiramisua, että sen jälkeen olen valinnut hyvin tarkoin ne paikat, jossa tiramisua on uskaltanut tilata.
Nyt kävimme sitten Roomassa. Siellä en sen kummemmin miettinyt, uskaltaako tiramisua tilata vai onko olemassa vaara pettyä. Ensimmäisessä kahvilassa tiramisu oli aivan taivaallista, toisessa ei ehkä yhtä hyvää, mutta huomattavasti parempaa kuin suomalainen sössötiramisu. Jälkimmäisessä paikassa vielä tuuli yritti puhaltaa kaikki kaakaojauheet pois tiramisuni päältä.
No, nyt kun Rooma on vielä tuoreessa muistissa, on aiheellista vielä palata sinne erilaisin keinoin. Yksi keino on katsoa aiheeseen sopivia elokuvia (Ben-Hur katsottu, Enkelit ja Demonit vuorossa seuraavana), toinen on tehdä itse tiramisua. Ja sehän olikin vallan helppoa! Keksien kostuttamisessa tarvitaan ehkä vielä hieman hienosäätöä, samoin voisi kokeilla
mascarponeseoksen tukevoittamista liivatteella, vaikka se on ehkä ihan epäitalialaista, mutta pysyisipä kakkupala kasassa.Tiramisu
3 kananmunaa, valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna
1 dl sokeria
250 g mascarponea
1 pkt ladyfingers-keksejä
n. 3-4 dl vahvaa kahvia
loraus (noin puolet minipullosta) Amarettoa, Alkosta ojennettiin Disaronno-pullo
tummaa kaakaojauhetta
Vatkaa valkuaiset vaahdoksi.
Vatkaa sokeri ja keltuaiset vaahdoksi. Lisää mascarpone. Yhdistä valkuaisvaahto mascarponeseokseen.
Sekoita Amaretto kahviin. Kostuta puolet kekseistä kahvilla ja asettele nelikulmaisen vuoan pohjalle, näin:
Ei, ne eivät ole kalapuikkoja.Nostele päälle puolet mascarponeseoksesta. Kostuta loput keksit ja tee kakkuun toinen samanlainen kerros. Nosta jääkaappiin vetäytymään muutamaksi tunniksi.
Ennen tarjoilua siivilöi päälle kaakaojauhetta.
Mascarponesta tulee muuten aina mieleen loistava Lääketieteenkandidaattiseuran speksi, jonka juoni pohjautui perinteiselle kuviolle, jossa kaksi ihmistä sekoitetaan toisiinsa ja siitä sitten syntyy soppa. Tässä kyseisessä speksissä nämä henkilöt olivat nimeltään Francesco Mascarpone sekä ei ollenkaan italialainen Frank-Esko Mascarpone. Siinä sitten Frank-Esko-parka joutui aikanaan aikamoiseen pulaan ja loput voittekin itse arvata.
