torstaina, huhtikuuta 29, 2010

Välimeren mureke

Joskohan tässä pikkuhiljaa ihmiset oppisivat, että KYLLÄ, minäkin syön jauhelihaa – valikoivasti toki. Monet kovasti kehuvat soijarouhetta, sitäkin varmaan voisi joskus kokeilla. Tosin en tiedä taipuisiko se murekkeeksi.

Uunijuurekset ovat ihan paras lisäke vaikka mille. Perunaa, porkkanaa, bataattia, lanttua… Juurekset reiluiksi kuutioiksi, päälle öljyä, suolaa ja muita mausteita (esim. paprikaa, cayennepippuria, yrttejä, fiiliksen mukaan). Juurekset uuniin 200-225°C, kypsymisaika riippuu juureskuutioiden koosta.

Välimeren mureke
1 kananmuna
1 prk kermaviiliä
loraus (purkin pohja) kermaa
1 dl korppujauhoja
400 g (broilerin) jauhelihaa
suolaa
pippuria
paprikajauhetta

200 g pehmeää fetaa, pieneksi pilkottuna tai murennettuna
1-1½ dl viipaloituja oliiveja
1-1½ dl viipaloituja aurinkokuivattuja tomaatteja
tuoretta basilikaa, silputtuna

Sekoita kananmuna, kermaviili, kerma ja korppujauhot keskenään. Anna turvota jonkin aikaa.
Lisää jauheliha ja mausteet ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Levitä taikina leivinpaperille tasaiseksi levyksi. Levitä levylle feta, oliivit, tomaatit ja basilika. Jätä kauimmaisesta reunasta kaistale ilman täytteitä. Kääri paperin avulla tiukaksi rullaksi, kuten kääretorttu. Paista 200°C puolisen tuntia. Tarjoa uunijuuresten kanssa.

perjantaina, huhtikuuta 16, 2010

Njamnjam – tom yam


Telkkarista tulee paljonkin varsin katsomiskelpoisia ruokaohjelmia, mutta loppujen lopuksi hyvin harvoin teemme ruokaohjelmissa valmistettuja ruokia.

Joskus vuosia sitten satuin katsomaan ohjelman, jossa kokki Tyler matkaili ympäri USAta ja valmisti fishcakeja, eräänlaisia kalapihvejä, jotka näyttivät niin herkullisilta, että etsin oitis reseptin netistä, mutta en koskaan saanut aikaiseksi kokeiltua reseptiä. Nyt aivan hiljattain, olisikohan ollut silloin kun makasin flunssan kourissa sohvalla, näin saman ohjelman, saman jakson uudelleen. Olisikohan tämä ollut jokin merkki, että minun kannattaisi tehdä fishcakeja? En nimittäin ole seurannut kyseistä sarjaa ollenkaan, joten on mielenkiintoinen sattuma, että satun näkemään juuri saman jakson kahdesti.

Nykyisiä lemppareita ovat Nelosen Sokkokokki sekä Livin Halv åtta hos mig eli Arvostele mun illallinen. Sokkokokissa on hauska seurata julkkisten sähellystä keittiössä, mutta koen myös lievää myötähäpeää kun vieras on sekoittanut kukkakaalin ja parsakaalin ja saanut sen vuoksi aikaiseksi erikoisen vihreää ruokaa. Toisaalta myös epäilen, että kulissien takana tiettyjä vieraita on vaivihkaa ohjattu toimimaan väärin, että ohjelmaan saadaan jotain mielenkiintoa. Halv åtta hos mig taas on parasta lauantaiaamuna, jolloin koko viikon neljä jaksoa näytetään peräkkäin. Ohjelmaa katsoessa voi hyvin juoda aamukahvia ja lueskella aamun lehteä.

Kaiken tämän selostuksen jälkeen on aivan täysin loogista, että tämänkertainen ohje on poimittu Nigellan ohjelmasta. Paikallisen Prisman pakastekaapista löytyi ihania oikeasti isoja katkarapuja. Niiden jälkeen ei paljon tee mieli palata enää takaisin surullisiin vetisiin Rainbow-merkkisiin…
Pieniä chilejä myydään usein pakkauksissa, jossa chilejä on useammankin ruoan tarpeiksi. Ne eivät kuitenkaan (ainakaan meillä) säily hyvänä jääkaapissa. Ne voi kuitenkin pakastaa, ja itse asiassa niitä onkin helppo hienontaa kun ne ovat vielä hieman kohmeisia.
Itse inhoan tuoretta korianteria, sen maku tuo jotenkin mieleen astianpesuaineen. N taas pitää siitä kovastikin ja sanoi, että se sopi soppaan hyvin. Kaikkea korianteria N ei kuitenkaan saanut syötyä keiton kanssa ja kovin onnettomasti N:n ollessa poissa muutaman päivän minä täysin unohdin kastella korianteria niin että se kuivui ja heitti henkensä.



Tom yam -keitto
öljyä
200 g herkkusieniä, viipaloituna
1½ l kanalientä
4 kaffirlimetin lehteä, murskattuna
n. 1 rkl sitruunaruohotahnaa
n. 1 rkl tom yam –tahnaa
1 limen mehu
4 rkl kalakastiketta
3 pientä chiliä
2-3 tl (ruskeaa) sokeria
500 g pakastettuja kuorittuja isoja katkarapuja
1 tavallinen tai 2 rimpulaa purjosipulia, ohueksi pilkottuna
tuoretta korianteria

Kuumenna öljy kattilassa ja paista sieniä niin että ne saavat kauniin pinnan. Ota pois kattilasta.
Kuumenna kanaliemi kattilassa ja lisää siihen kaffirlimetinlehdet, sitruunaruohotahna, tom yam –tahna, limemehu, kalakastike ja sokeri. Anna kiehua muutama minuutti. Lisää sitten herkkusienet, katkaravut ja purjo ja kiehauta. Katkaravut sitkistyvät, jos niitä keittää liian kauan.
Mausta korianterilla, jos tykkäät siitä.

maanantaina, huhtikuuta 05, 2010

Pasha


Pääsiäiseen tarvitaan:
- suklaamunia
- rahkapiirakkaa
- mämmiä
- pashaa
- Harry Potter -elokuva tai kaksi, kirjakin kelpaa.
Näillä pääseekin jo aika pitkälle.

Luulin ennen, että pashan tekeminen olisi jotenkin kovin vaikeaa. Moni muukin varmaan luulee niin, koska netissä ja ruokaohjelehdissä näkee niin paljon "pasha"-ohjeita, joihin sekoitetaan kermavaahtoa, maitorahkaa ja persikkapaloja. Pashaa? Ei, tuohan on hedelmärahkaa! Hyväähän sekin on, mutta on suuri vääryys pashaa kohtaan, että sen nimeä käytetään täysin väärin.


Ja kun oikean pashan tekeminen ei todellakaan ole juuri rahkaa vaikempaa, niin enpä keksi yhtään hyvää syytä miksei saman tien tekisi kunnollista pääsiäisherkkua. Mitään erityistä muottiakaan ei välttämättä tarvita, vain jokin astia, josta pashasta heruva neste pääsee valumaan pois, siis vaikka kahvinsuodatin tai siivilä. Astia on hyvä vuorata suodatinpussilla, harsolla tai vastaavalla. 80-luvun kakkavaippaharso toimii varsin mainiosti.


Pasha

annoksesta tuli yksi juustomuotillinen ja yksi suppilollinen

1¾ dl vispikermaa
75 g margariinia
¾ dl sokeria
1½ prk (à 200 g) maitorahkaa
2 tl vaniljasokeria
n. 2 rkl sitruunamehua
½ dl mantelirouhetta
1 rasia (65 g) sukaattia
½ dl korinttirusinoita

Vatkaa kerma vaahdoksi.
Vaahdota margariini ja sokeri. Sekoita joukkoon rahka, vaniljasokeri, sitruunamehu, mantelirouhe, sukaatti ja rusinat. Lopuksi lisää kermavaahto.
Kaada seos vuorattuun muottiin ja laita muotti vuokaan tms. astiaan, johon pashasta irtoava neste voi valua.


Kumoa ja syö seuraavana päivänä.