Tiramisú

(Aksentti sen vuoksi, että tämä on aito Suomessa valmistettu italialainen tiramisu, ja italiassa sanapaino on tässä tapauksessa viimeisellä tavulla, siis tiramiSUU eikä TIramisu.)

Olin aina kuvitellut, että tiramisu olisi jotenkin hankala valmistaa, sillä monissa suomalaisissa ravintoloissa se on sössitty täysin. Ja nimenomaan sössitty, sillä se on yleensä ollut hyvinkin vetistä, siis sössöä. Muutama vuosi sitten sain New Yorkissa niiiin hyvää tiramisua, että sen jälkeen olen valinnut hyvin tarkoin ne paikat, jossa tiramisua on uskaltanut tilata.

Nyt kävimme sitten Roomassa. Siellä en sen kummemmin miettinyt, uskaltaako tiramisua tilata vai onko olemassa vaara pettyä. Ensimmäisessä kahvilassa tiramisu oli aivan taivaallista, toisessa ei ehkä yhtä hyvää, mutta huomattavasti parempaa kuin suomalainen sössötiramisu. Jälkimmäisessä paikassa vielä tuuli yritti puhaltaa kaikki kaakaojauheet pois tiramisuni päältä.

No, nyt kun Rooma on vielä tuoreessa muistissa, on aiheellista vielä palata sinne erilaisin keinoin. Yksi keino on katsoa aiheeseen sopivia elokuvia (Ben-Hur katsottu, Enkelit ja Demonit vuorossa seuraavana), toinen on tehdä itse tiramisua. Ja sehän olikin vallan helppoa! Keksien kostuttamisessa tarvitaan ehkä vielä hieman hienosäätöä, samoin voisi kokeilla mascarponeseoksen tukevoittamista liivatteella, vaikka se on ehkä ihan epäitalialaista, mutta pysyisipä kakkupala kasassa.

Tiramisu
3 kananmunaa, valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna
1 dl sokeria
250 g mascarponea
1 pkt ladyfingers-keksejä
n. 3-4 dl vahvaa kahvia
loraus (noin puolet minipullosta) Amarettoa, Alkosta ojennettiin Disaronno-pullo
tummaa kaakaojauhetta

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi.
Vatkaa sokeri ja keltuaiset vaahdoksi. Lisää mascarpone. Yhdistä valkuaisvaahto mascarponeseokseen.
Sekoita Amaretto kahviin. Kostuta puolet kekseistä kahvilla ja asettele nelikulmaisen vuoan pohjalle, näin:

Ei, ne eivät ole kalapuikkoja.

Nostele päälle puolet mascarponeseoksesta. Kostuta loput keksit ja tee kakkuun toinen samanlainen kerros. Nosta jääkaappiin vetäytymään muutamaksi tunniksi.
Ennen tarjoilua siivilöi päälle kaakaojauhetta.



Mascarponesta tulee muuten aina mieleen loistava Lääketieteenkandidaattiseuran speksi, jonka juoni pohjautui perinteiselle kuviolle, jossa kaksi ihmistä sekoitetaan toisiinsa ja siitä sitten syntyy soppa. Tässä kyseisessä speksissä nämä henkilöt olivat nimeltään Francesco Mascarpone sekä ei ollenkaan italialainen Frank-Esko Mascarpone. Siinä sitten Frank-Esko-parka joutui aikanaan aikamoiseen pulaan ja loput voittekin itse arvata.

Italialainen ilta

Tämä ei sitten ole se viimeksi mainostamani kulinaarimatkan seuraava etappi vaan paljon vähemmän jännittävä ja kunnianhimoinen postaus, joka nyt vain sattuu teemoittumaan maantieteellisesti. Tai jonenikulaisittain: ”paljon vähemmän kuriöösi ja ambitiöösi itseilmaisun tuotos, jolla on geografinen ulottuvuus”. Tai jotain.
Luvassa kuitenkin uutta ja vanhaa, omaa ja lainattua ja ennen kaikkea sovellettua. Ohjeetkin ovat taas vähän sinne päin, koska en taas tehdessä kirjannut mitään muistiin.

Tomaatti-bruschetta

Pinaattignocchit ja sinihomejuustokastike

Pannacotta ja mustikka-limoncellokastike

Tomaatti-bruschetat
patonkia, 2 palaa/syöjä

3 tomaattia (reilu ½ tomaattia/2 palaa)
1 pieni punasipuli
½ ruukkua basilikaa
2-3 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamicoviinietikkaa
suolaa ja pippuria myllystä

1 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi

Pilko tomaatit pieniksi kuutioiksi, hienonna sipuli ja basilika. Sekoita keskenään. Mausta oliiviöljyllä, balsamicolla, suolalla ja pippurilla.

Sekoita oliiviöljy ja valkosipuli keskenään. Paahda leipäpalat pöytägrillissä. (Tässä vaiheessa on pakko tunnustaa, etten muista siveltiinkö leipäpalat valkosipuliöljyllä ennen vai jälkeen paahtamisen. Kumpikin käynee.) Nostele leiville tomaattisekoitusta ja koristele basilikan lehdillä.



Pinaattignocchit
1 kg perunoita
300 g pakastepinaattia
3-4 dl vehnäjauhoja

Keitä perunat, anna jäähtyä hetki ja survo. Lisää joukkoon sulatettu pinaatti sekä jauhot. Muotoile gnoccheiksi.

Keitä pienissä erissä runsaassa vedessä. Pidä lämpimänä ja lorauta sekaan oliiviöljyä, etteivät gnocchit tartu toisiinsa.

Sinihomejuustokastikkeeseen lorautimme tilkan valkoviinietikkaa, mikä osoittautui hyväksi ideaksi.

Pannacotta

Pääsääntö näyttäisi olevan n. 1 dl kermaa/annos. Nyt tuli vähän enemmän…

6 liivatelehteä
2 x 3,3 dl kuohukermaa
2 dl sokeria
1 vaniljatanko

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet.








Kuumenna kerma, sokeri ja vaniljatangon siemenet kattilassa niin että sokeri sulaa ja kerma kiehahtaa. Purista vesi liivatelehdistä ja sekoita kuumaan kermaseokseen.
Annostele jälkiruoka-astioihin ja laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi.

Juuri ennen tarjoamista tee mustikka-limoncellokastike:

4 rkl limoncelloa
4 rkl mustikoita
2 rkl sokeria

Kiehauta ainekset keskenään ja annostele pannacottien päälle.

Ystävänpäivän ylläri

Hiljaiselosta huolimatta emme ole lopettaneet syömistä emmekä edes siirtyneet einesten lämmittämiseen. Ruoan ollessa valmista nälkä on vain tainnut olla jo niin kova, ettei aikaa ole ollut tuhlattavaksi valokuvaamiseen. Tai jtn. Seli seli.
Ystävänpäivän yllätykseksi päätin valita ranskalaisen keittiön yhden helmen: crêpes salées ja jälkiruoaksi crêpes sucrées eli suomeksi suolaisia ja makeita täytettyjä lettuja. Ylikriittinen kokki itse oli sitä mieltä, että lettujen olisi pitänyt olla ohuempia ja rapeampia ja sitä sun tätä, mutta maussa ei ollut valittamista.
Ja koska tämä oli ystävänpäivän ylläri, ohje on kahdelle! :)

Alkuun dippikasviksia ja tzatzikia
kirsikkatomaatteja
kurkkua
porkkanaa
paprikaa

150 g turkkilaista jogurttia
n. 10 cm pala kurkkua, raastettuna
2 valkosipulinkynttä, murskattuna
½-1 sitruunan mehu
1 rkl oliiviöljyä
hienonnettua kuivattua minttua
suolaa
mustapippuria

Leikkaa kasvikset (paitsi tomaatit) dipattaviksi suikaleiksi ja laita tarjolle esim. juomalaseihin. Sekoita tzatzikin ainekset keskenään ja anna maustua jääkaapissa ainakin puoli tuntia.


Kreppitaikina
3 munaa
1½ dl vehnäjauhoja
2½ dl maitoa
ripaus suolaa

Sekoita munat ja jauhot keskenään. Lisää lopuksi maito ja suola ja sekoita tasaiseksi. Lisää maitoa tai jauhoja tarpeen mukaan, että taikina on sopivan paksuista.
Sekoittamalla ensin munat ja jauhot taikinasta tuli muuten aivan tasaista eikä siinä ollut jauhopaakkuja, joita minä ainakaan en yleensä osaa välttää.

Paista letut voissa ja pidä lämpimänä.

Crêpes salées
150 g kylmäsavulohta
1 prk (200 g) crème fraîchea
½-1 sitruunan mehu
suolaa
sitruunapippuria tai mustapippuria
tilliä

Leikkaa lohi pieneksi ja sekoita kaikki aineet keskenään. Laita sopiva määrä täytettä letun keskelle. Käännä letun reunoja niin, että siitä tulee neliön muotoinen, jätä kuitenkin täyte näkyviin.



Crêpes sucrées
1 Granny Smith -omena
1 rkl voita
1 sitruunan mehu
3 rkl hunajaa
1 kanelitanko
1½ dl kuivaa siideriä
tomusokeria

Leikkaa omena ohuiksi viipaleiksi. Sulata voi pienessä kattilassa. Lisää omenaviipaleet, sitruunamehu, hunaja ja kanelitanko ja hauduta hetki. Lisää siideri ja anna porista pienellä lämmöllä niin että lähes kaikki neste haihtuu. Täytä lettu samalla tavalla kuin suolainen lettu ja siivilöi päälle tomusokeria.

Tällä ohjeella täytteestä tulee aika kirpeä, mutta lettu tasoittaa makua. Vähemmän kirpeän täytteen saa helposti: valitse makeampi omena (kuitenkin kiinteä, ettei se hajoa keitettäessä), käytä vähemmän sitruunamehua ja/tai makeuta enemmän hunajalla tai sokerilla.

Tarjoa crêpien kanssa juomaksi ranskalaista siideriä (esim. tätä).

Japanilaista, HAI!

”Tulkaa kylään!” otsikoi Hesari suomalaista kyläilykulttuuria koskevan artikkelinsa 15.8.2010. Artikkeli esitteli kyläilytapoja 1920-luvulta nykypäivään. Yhdistävänä tekijänä kaikilla vuosikymmenillä oli kahvi ja kursailu. Muutosta taas on tapahtunut tarjoiluissa; kun 20-luvulla emännillä ei ollut varaa tarjota edes pullaa, nykyinen kolmekymppisten sukupolvi (siis IIK, oma sukupolveni) kutsuu ystäviään toinen toistaan hulppeammille illallisille, jotka kirjoittajan mukaan voivat aiheuttaa paineita isäntäväelle.

No. Kyllä ja ei.

On kyllä totta, että ystäviä kutsutaan useasti syömään eikä vain iltapäiväkahville, mutta ei siitä kyllä kukaan tuttuni paineita ota, niitähän tunnetusti meidän ikäluokallemme syydetään joka suunnasta. Siis oikeesti, mikä olisikaan parempaa laatuaikaa kuin muutaman tunnin puuhastelu keittiössä ja sen jälkeen muutaman tunnin syöpöttely?

Voitte siis jäädä arvailemaan, mitä ohjelmassamme on lauantaina ollut. Aikaahan tällaisen tekeminen vie, mutta mitäs sitä muuta tekisi? Notkuisi ostarilla? Melkein kaikkia aineksia saa Prismasta, tosin halvemmalla voi päästä aasialaisessa ruokakaupassa. Jälkiruoan macha-jauhetta emme ole nähneet Suomessa (emme tosin ole varsinaisesti etsineetkään) vaan se on tuotu Japanista. Sake luonnollisestikin täytyy ostaa Alkosta.

Sushi ja sashimi
n. 250 g sushiriisiä
vettä
suolaa
sokeria
mirin-riisiviiniä

n. 300 g (raakaa!) lohta
n. 200 g tonnikalaa
n. 150-200 g ruijanpallasta

nori-merilevälevyjä
kurkkua, kuorittuna ja ohuina pitkittäisviipaleina
säilöttyjä sushi-inkiväärisiivuja

tarjoiluun soijakastiketta ja wasabia

Keitä ja mausta sushiriisi paketin ohjeen mukaan. Anna jäähtyä vähän, älä päästä kylmenemään.
Leikkaa kala ohuiksi viipaleiksi.

Nigirisushi
Muotoile riisistä kostutetuilla käsillä n. 5 cm pitkiä, 2-3 cm leveitä ja reilun sentin paksuisia mönttejä. Painele päälle kalapala.



Levysushi
Levitä kahden norilevyn päälle tasainen ohut kerros riisiä. Levitä toisen nori-riisilevyn päälle kalapaloja, kurkkua ja inkivääriä. Nosta päälle toinen noririisilevy niin että riisipuoli on muita täytteitä vasten. Painele puolia vastakkain, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin vetäytymään painon alle. Leikkaa neliön muotoisiksi paloiksi.



Sashimi
Asettele kalapalat kauniisti esille.


Sekoita nokare wasabia soijakastikkeeseen (ensin vähemmän, maistele, jos kärsit niin voit lisätä). Dippaa sushi- ja sashimipaloja kastikkeessa.

Yakitori-vartaat
kastike, puolikkaalla annoksellakin varmaan pärjäisi
6 rkl sakea
1¾ dl vaaleaa soijakastiketta
6 rkl mirin-riisiviinietikkaa
1 rkl sokeria

Sekoita aineet kattilassa ja kuumenna (älä keitä) niin että sokeri liukenee. Anna jäähtyä.

Kanavartaat
marinoimattomia kanan rintafileitä
suolaa
valkopippuria

Leikkaa rintafileet pienemmiksi paloiksi. Mausta suolalla ja valkopippurilla ja töki vartaisiin. Sivele yakitori-kastikkeella. Paista grillissä

Katkarapuvartaat
jättikatkarapuja (pakasteesta)
limettimehua

Sulata, huuhtele ja kuivaa katkaravut. Töki vartaisiin, sivele yakitori-kastiketta ja grillaa. Purista kypsien vartaiden päälle limettimehua.

Kasvisvartaat
kesäkurpitsaa
paprikaa
herkkusieniä
kirsikkatomaatteja

Leikkaa kasvikset (paitsi tomaatit) sopivankokoisiksi paloiksi. Töki vartaisiin, sivele yakitori-kastiketta ja grillaa.



Lämmin vihannessalaatti
3 rkl öljyä
2 punasipulia puolikuun muotoisina viipaleina
1 parsakaalin kukinnot
½ kesäkurpitsa puolikuun muotoisina viipaleina
150 g sokeriherneitä
2 isoa valkosipulinkynttä
2 pientä punaista chiliä viipaloituna
n. 100 g pavunituja
pari kourallista pakastettuja vihreitä papuja

2 tl sokeria
2 tl suolaa
2 rkl vaaleaa soijakastiketta

1 halkaistu limetti

Kuumenna wokkia, lisää öljy. Paista sipulia, parsakaalia ja kesäkurpitsaa, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä. Lisää sokeriherneet, valkosipuli, chili ja pavunversot ja paista vielä muutama minuutti. Lisää sokeri, suola ja soija ja sekoita. Purista päälle limettimehua.

Vihreä tee- crème brulée
4½ dl vispikermaa
1½ tl vaniljasokeria
4 keltuaista
n. 1 dl sokeria
2 rkl macha (vihreä tee) -jauhetta (voi jättää pois, jolloin tuloksena on tavallinen crème brulée)

ruskeaa sokeria
jääpaloja

Kuumenna kermaa ja vaniljasokeria isossa paksupohjaisessa kattilassa melkein kiehuvaksi. Ota pois liedeltä.
Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon kerma ja kaada seos kattilaan. Kuumenna miedolla lämmöllä ja sekoita koko ajan, kunnes seos sakenee ja muuttuu kellertäväksi. Sekoita joukkoon macha-jauhe.
Kaada seos 6 uuninkestävään annosvuokaan, myös kahvikupit käyvät mainiosti. Peitä kelmulla ja laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi vetäytymään.
Kuumenna uunin grillivastus täysille. Ripottele vuokien pinnalle ruskeaa sokeria. Laita korkealaitaiselle pellille jääpaloja ja asettele annosvuoat myös pellille. Laita pelti uunin ylimmälle tasolle ja anna sokerin karamellisoitua eli muodostaa kova kuori pinnalle. Jääpalojen tarkoituksena on pitää vuoat edes vähän kylmempänä, ettei seos kiehuisi. Jos on aikaa, voit jäähdyttää vuoat vielä jääkaapissa tai sitten tarjota jälkiruoan kuumana.

Pasha

Pääsiäiseen tarvitaan:
- suklaamunia
- rahkapiirakkaa
- mämmiä
- pashaa
- Harry Potter -elokuva tai kaksi, kirjakin kelpaa.
Näillä pääseekin jo aika pitkälle.

Luulin ennen, että pashan tekeminen olisi jotenkin kovin vaikeaa. Moni muukin varmaan luulee niin, koska netissä ja ruokaohjelehdissä näkee niin paljon "pasha"-ohjeita, joihin sekoitetaan kermavaahtoa, maitorahkaa ja persikkapaloja. Pashaa? Ei, tuohan on hedelmärahkaa! Hyväähän sekin on, mutta on suuri vääryys pashaa kohtaan, että sen nimeä käytetään täysin väärin.


Ja kun oikean pashan tekeminen ei todellakaan ole juuri rahkaa vaikempaa, niin enpä keksi yhtään hyvää syytä miksei saman tien tekisi kunnollista pääsiäisherkkua. Mitään erityistä muottiakaan ei välttämättä tarvita, vain jokin astia, josta pashasta heruva neste pääsee valumaan pois, siis vaikka kahvinsuodatin tai siivilä. Astia on hyvä vuorata suodatinpussilla, harsolla tai vastaavalla. 80-luvun kakkavaippaharso toimii varsin mainiosti.


Pasha

annoksesta tuli yksi juustomuotillinen ja yksi suppilollinen

1¾ dl vispikermaa
75 g margariinia
¾ dl sokeria
1½ prk (à 200 g) maitorahkaa
2 tl vaniljasokeria
n. 2 rkl sitruunamehua
½ dl mantelirouhetta
1 rasia (65 g) sukaattia
½ dl korinttirusinoita

Vatkaa kerma vaahdoksi.
Vaahdota margariini ja sokeri. Sekoita joukkoon rahka, vaniljasokeri, sitruunamehu, mantelirouhe, sukaatti ja rusinat. Lopuksi lisää kermavaahto.
Kaada seos vuorattuun muottiin ja laita muotti vuokaan tms. astiaan, johon pashasta irtoava neste voi valua.


Kumoa ja syö seuraavana päivänä.

Herkkuaamiainen

Aamiaiset ovat ihania. Kuka jättää syömättä aamulla, eihän siitä tule kuin vihaiseksi! Yleensä aamiaisista ei vain ole aikaa nauttia. Työaamuna aamiainen on kiireessä huitaistu lautasellinen mikropuuroa tai kulhollinen mysliä. Hesaristakaan ei aamupalalla ehdi lukea kuin A-osan.
Hotelliaamiaiset taas ovat aamiaisten eliittiä. Aina silloin tällöin haaveilen Tampereen kylpylän aamiaisen tuorepuurosta marjojen ja jogurtin kanssa… Joka paikassa aamiaisen olennaisuutta vain ei ole ymmärretty. Esimerkiksi etsiessämme hotellia New Yorkista vain noin yhdessä hotellissa viidestätoista oli tarjolla aamiainen. Huonepalvelu toki pelasi kaikissa hotelleissa 24/7. Oman hotellimme aamiaishuoneessa oli peräti 12 paikkaa, tarjolla oli paahtoleipää, ah niin ihania bageleita schmearin kanssa, jättimäisiä muffinseja sekä omenoita ja appelsiineja. Itse asiassa siis melko vaatimatonta verrattuna suomalaisten hotellien aamiasivalikoimaan joka on samaa luokkaa ruotsinlaivojen aamiaisbuffetpöytien kanssa.
Myöskään Ranskassa aamiainen ei automaattisesti kuulunut huoneen hintaan, mutta sitä oli tarjolla jokaisessa hotellissa jossa yövyimme, 5,50-11 euron lisähintaan. Englantilaiset sen sijaan ovat jo pistäneet vähän överiksi English breakfastinsa. Aamiaisen tarkoitushan on se, että sen jälkeen jaksaa koko aamupäivän lounaaseen asti, ei se, että tuhdin muna-pekoni-papupläjäyksen jälkeen täytyy mennä takaisin sänkyyn sulattelemaan kaikkea sitä rasvaa ja proteiinia ja mittailemaan verenpaine- ja kolesteroliarvoja.

Välillä on siis hauska panostaa ihan tavallisenakin viikonloppuna ja taikoa vähän erilainen aamiainen. Tässäkin tapauksessa siitä vain tuli loppujen lopuksi brunssi, kokki kun on illan torkku aamun torkku… Lisää vielä pikkupullo kuohuviiniä niin aamiaisestasi tulee oikein fiini!


- hedelmäsalaatti + maustamaton jogurtti
- köyhät ritarit + hilloja
- verigreippi + sokeria
- tuoremehu
- tee, maitokahvi

Hedelmäsalaatti
esim.
3 aprikoosia
2 persikkaa
vesimelonia
hunajaa
appelsiinimehua
minttua
(limettimehua)

Pilko hedelmät kuutioiksi. Sekoita hunajasta, appelsiinimehusta ja mintusta kastike. Sekoita kastike ja hedelmät ja anna maustua jonkin aikaa. Tarjoa maustamattoman jogurtin kanssa.

Köyhät ritarit
ranskanleipäviipaleita
kananmunaa
maitoa
margariinia
sokeria, kanelia, vaniljasokeria, ripaus muskottipähkinää

Kostuta leipäviipaleet munamaidossa, paista rasvassa pannulla. Kieritä vastapaistetut leipäviipaleet sokerimausteseoksessa. Tarjoa lämpimänä.
Jätin puolet leivistä ilman sokerimausteseosta ja levitimme niille hilloa.

Aamukahviinkin saa uutta makua kun ripauttaa suodatinpussiin kahvinporojen sekaan vähän mausteita, esim. kanelia ja kardemummaa.

Indonesialainen menu

No onkos tullut joulu nyt kesän keskelle…? Ooppaheijakeittiöllä oli vielä heinäkuussakin Joulupukin asioita hoidettavana. Syynä ei tietenkään missään nimessä ole kokkien aikaansaamattomuus vaan olosuhteiden aiheuttama pakko. Tai sitten noudatimme eteläisellä pallonpuoliskolla yleistynyttä tapaa nauttia ”keskitalven jouluaterioita” heinäkuussa, jolloin olosuhteet voivat hyvinkin muistuttaa vanhan kunnon Britannian talvisäätä.
Tämänkertaisen joululahja-ateriamme teemana oli indonesialainen vegaaniruoka, jonka vegaanius tosin hieman kärsi pääruoassa käytetystä kanasta. Kävimme syksyllä opiskelemassa indonesialaisia kasvisruokia. Kurssista jäi käteen tukullinen maittavia ruokaohjeita. Sen lisäksi kurssi kumosi käsityksen siitä, että vegaaniruoalla ei tulisi toimeen tai saisi vatsaansa täyteen. Onneksi vyörymismatkaa ei opetuskeittiöltä kotiin ollut kuin muutama sata metriä.



Ituparsakaalisalaatti
1 pieni parsakaali (n. 150-200 g)
1½ kookoshiutaleita
parin sentin pala inkivääriä raastettuna
2 rkl tummaa soijakastiketta
sokeria
1-2 tl sambal oelekia
1 rasia (150 g?) mungpavun ituja
n. 2 dl maapähkinöitä (käytimme ihan suolapähkinöitä)
½ dl kookosmaitoa

Keitä parsakaalin kukinnot kypsiksi.
Paahda kookoshiutaleita kuivalla pannulla, kunnes ne ovat saaneet väriä ja alkaneet tuoksua. Varo polttamasta!
Kiehauta inkivääriraasteesta, soijakastikkeesta, sokerista ja sambal oelekista kastike. Tumman soijakastikkeen ja sokerin voi korvata indonesialaisella makealla ketjap manis-soijakastikkeella.
Sekoita parsakaalit, kookoshiutaleet, kastike, maapähkinät ja kookosmaito kulhossa ja laita jääkaappiin vetäytymään.



Kurkku-ananas-rojak
½ kurkku
½ tuore ananas

2 rkl omenaviinietikkaa
2 rkl sitruunamehua
1 rkl sokeria
2-3 tl sambal oelekia

1 ruukkujääsalaatti

Leikkaa kurkku ja ananas kuutioiksi. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada kastike kurkku- ja ananaskuutioiden päälle. Laita jääkaappiin maustumaan.
Asettele maustetut kurkut ja ananakset salaatinlehtien päälle.



Kanaa gado-gado
3 perunaa
öljyä
n. 500 g maustamatonta broileria
suolaa, curryjauhetta
½ pieni kiinankaali
1 purjo
½ kurkku

1½ dl maapähkinävoita
2 tl sambal oelekia
3 tl curryjauhetta
parin sentin pala inkivääriä raastettuna
2 rkl sitruunaruohotahnaa
3 rkl soijakastiketta
3 rkl sitruunamehua
2 tl sokeria
3 dl kookosmaitoa

öljyä
vettä tarpeen mukaan

basmatiriisiä

Kuori ja pilko perunat kuutioiksi. Keitä kypsiksi.
Mausta broileripalat ja paista pannulla kypsiksi.
Leikkaa kiinankaali, purjo ja kurkku pieniksi paloiksi.
Sekoita kastikkeen ainekset esim. sauvasekoittimella.
Kuullota wokissa purjoa ja kiinankaalia öljyssä muutaman minuutin ajan. Lisää joukkoon perunat ja kanat sekä kastike. Jos kastike näyttää liian paksulta, ohenna kookosmaidolla tai vedellä. Anna porista pienellä lämmöllä vähän aikaa. Lisää lopuksi kurkku, lämmitä.
Tarjoa basmatiriisin kanssa.



Hedelmiä kookosmaidossa (=kookoskermassa)
2 mangoa
½ tuore ananas
2 banaania
(1 prk jackfruitia sokeriliemessä)
2 dl kookoskermaa
2-3 rkl sokeria
mansikoita

Leikkaa hedelmät kuutioiksi. Sekoita kookoskerma ja sokeri ja yhdistä hedelmäpalat ja kookoskerma. Lisää mansikat. Laita hedelmäsalaatti pakastimeen jäähtymään.

Raparperitaivas

Viimeisin lempikesäherkkuni on raparperi. Varmaankin osaksi siksi, että sitä on (ainakin välillä) hieman hankala saada ja siksi se on harvinaista herkkua.

Jo muutama viikko sitten bongasin kaupan vihannestiskistä pakattua raparperia, mutta ne olivat aina huonoksi menneitä tai sitten niitä ei ollut ollenkaan. Eräänä päivänä sitten noukin hyllystä viimeisen pussillisen hyväkuntoisen näköisiä raparpereja ja olin kovin tyytyväinen löytööni. Seuraavana päivänä eräs kollega saapui töihin mukanaan muovikassillinen raparperin varsia minulle ja toiselle kollegalle. Nyt sitä harvinaista raparperia sitten oli. Osan pakastin, osan hyödynsin heti.

Erinäisiä ohjeita tutkaillessani tuskastuin hieman siihen, kuinka raparperin määrä on ilmoitettu. Joissakin ohjeissa on annettu paino – toimiva ratkaisu silloin, kun ostaa kaupasta sen 500 g pussin ja luottaa siihen, että se on punnittu jotakuinkin oikein. Toisissa taas on annettu tilavuus: xx dl raparperipaloja – kuka niitä paloja rupeaa desimitalla mittaamaan? Omissa ohjeissani raparperin varret ovat noin 20 cm mittaisia ja paksuimmat on halkaistu ja laskettu kahdeksi varreksi.

Raparperihilloke
1 dl muscovadosokeria
2 dl vettä
1 kanelitanko ja/tai 1 tähtianis (laitoin yhden molempia)
8-10 raparperin vartta

Kiehauta neste ja mausteet. Lisää raparperit ja anna porista hiljalleen niin että raparperit hajoavat.
Tarjoa vaikka lettujen ja pakastimesta löytyneiden viimeisten viime kesän mansikoiden kanssa!



Raparperipiirakka
Laita raparperit maustumaan jo edellisenä päivänä! Tarvitset sitruunasta myös kuoren raastettuna, raasta kuori ennen kuin puristat mehun, säästyt harmitteluilta ja voivotteluilta.

n. 15 raparperin vartta
2 dl sokeria
1-2 tl kanelia
½ sitruunan mehu

Leikkaa raparperin varret parin sentin paloiksi. Sekoita raparperipalat ja muut aineet kulhossa, peitä ja laita jääkaappiin maustumaan yön yli.
Maustuessaan raparperista irtoaa lientä. Kiehauta se ja saat ohutta kastiketta vaikka piirakan tai jäätelön kanssa syötäväksi!

100 g margariinia
1¼ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 munaa
1 sitruunan kuori raastettuna
4½ dl vehnäjauhoja

2 munaa
1 prk (200g?) crème fraîchea
½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
(näitähän en luonnollisestikaan mitannut, mutta varmaan jotain tuon suuntaisia määrät olivat…)

Sekoita rasva ja sokerit vaahdoksi. Lisää munat, sekoita hyvin. Lisää lopuksi jauhot noin kolmessa erässä. Laita taikina jääkaappiin vetäytymään.
Esipaista taikinaa 175°C vajaa 10 minuuttia, ennen kuin lisäät täytteen.
Levitä raparperipalat tasaisesti taikinan päälle, kaada päälle ranskankermaseos. Paista vielä noin 20 minuuttia.

Aamiainen Tiffanyllä … eikun parvekkeella

Toukokuu helli meitä auringolla ja lämmöllä, koivujen lehdillä ja lintujen liverryksellä – aina siihen asti kun koitti eräs lauantaiaamu, jolle olin suunnitellut N:n syntymäpäiväaamiaista omalla parvekkeella. Aamulla heräsimme vesisateen ropinaan. Harkitsin jo suunnitelma B:tä, mutta sitten päätin, ettei meitä niin vain lannistettaisi. Parveke on lasitettu ja kaiken lisäksi siellä on infralämmitin, jota emme ole edes kokeilleet koko puolentoista vuoden aikana. Siispä villasukat ja töppöset jalkaan, lämmittimen johto seinään ja kattamaan pöytää! Olin jo edellisenä päivänä tehnyt valmistelut, joten enää ei tarvinnut kuin keittää teevettä, pilkkoa vihanneksia ja kantaa kaikki tarpeellinen (myös leivänpaahdin) parvekkeelle.

Aamiaisen punaisena lankana oli herkut talven ja kevään matkoiltamme. Tukholman-risteilyyn kuuluu oleellisesti kokosbollar kahvilassa, nyt kun jopa niiden nimikin on tiedossa. Aiemmin kutsuimme niitä nimellä ”en-av-de-där”. Sinänsä kokosbollar eivät ole mitenkään uusia ja erikoisia, niitä tehtiin ja syötiin jo 80-luvulla Milla Magian kookostaikakuulien nimellä. Tällä kertaa kuitenkin mukailin ja sovelsin ruotsalaisia ohjeita. New Yorkissa taas aamiaiseen kuului ehdottomasti bagelit ja ”schmear”, Philadelphia-tuorejuusto.


Herkkuaamiainen
bageleita + ”schmearia” + kurkkua ja tomaattia
maustamatonta jogurttia + mustaherukoita
meloniviipaleita
kokosbollar
tuoremehua
teetä

Bagelit
Bageleiden salaisuus on siinä, että ne keitetään sokeriliemessä ennen paistamista. Näin niistä tulee sopivan sitkeitä. Tein sokerilientä kolme litraa, mutta vähempikin olisi riittänyt.

2½ dl vettä
1 rkl suolaa
1 rkl hunajaa
8 dl vehnäjauhoja
1 ps kuivahiivaa
20 g margariinia

3½ dl sokeria
3 l vettä

Lämmitä vesi tarpeeksi lämpimäksi. Lisää suola ja hunaja. Sekoita jauhot ja hiiva ja sekoita nesteeseen. Lisää rasva ja vaivaa sileäksi taikinaksi. Kohota kaksinkertaiseksi.

Jaa taikina 9 osaan. Pyörittele pulliksi, tee keskelle reikä ja venytä reikä riittävän suureksi. Kohota uudelleen.

Sulata sokeri kattilassa, lisää vesi ja kiehauta. Keitä bageleita noin minuutin ajan molemmilta puolilta. Siirrä pellille. Paista 200°C 15 min.

Halkaise, paahda ja levitä päälle tuorejuustoa!

Kokosbollar
150 g margariinia
1 dl muscovadosokeria
1 dl valkoista sokeria
7½ dl kaurahiutaleita
6 rkl tummaa kaakaojauhetta
50 g kookosrasvaa sulatettuna
½ dl vettä
vaniljasokeria
n. 100 g tummaa leivontasuklaata
kookoshiutaleita

Sekoita rasva ja sokerit. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää rasvaseokseen. Lisää kookosrasva, vesi ja mausteet. Siirrä jääkaappiin jähmettymään.

Sulata suklaa, kaada kookoshiutaleita lautaselle. Pyörittele massasta palloja, sivele suklaasulalla ja dippaa kookoshiutaleissa. Laita jääkaappiin jähmettymään.

Marketin mangossa ei ole järkeä

Lukiessani Mikko-Pekka Heikkisen kolumnia Marketin mangossa ei ole järkeä tämän aamun Hesarissa tunsin melkoisen piston sydämessäni. Tähänhän minäkin sorrun kerta toisensa jälkeen, sekä hedelmiin että lentomatkoihin. Nykyään, kun olen jo aikuinen enkä opiskelijarenttu, jopa kotimaan matkoilla lentokone tuntuu aivan liian kannattavalta ja houkuttelevalta: edestakainen matka 150€, matka-aika yhteen suuntaan 55 min + matkat lentokentälle ja lentokentältä + odottelu portilla vs. edestakainen matka 120€, matka-aika yhteen suuntaan 4h 45 min + matkat rautatieasemalle.
Puhumattakaan sitten mangoista, kiiveistä, ananaksista, pomeloista… Ravitsemusterapeuttienkin mielestä päivässä pitäisi syödä kaksi hedelmää ja sitten muita kasviksia lisäksi, että puoli kiloa päivässä täyttyy! Ja vaikka Heikkinen kirjoituksessaan puhuu eksoottisemmista hedelmistä, ”joiden syöminen vaatii käyttöohjeen”, niin eivät ne banaanitkaan Etelä-Suomen plantaaseilla kasva.

Ei, marketin mangossa ei ole järkeä – mutta parhaimmillaan se maistuu niin makealta.

Marinoitua mangoa
110 g sokeria
1¼ dl vettä
20 g tuoretta inkivääriä raastettuna (vähemmän jos et halua voimakkaasti inkiväärin makuista)
1 tähtianis
1 limetin mehu ja hedelmäliha
2 kypsää mangoa

Kuumenna sokeria, vettä, inkivääriä, tähtianista, limetin mehua ja hedelmälihaa kattilassa, kunnes sokeri liukenee nesteeseen. Lisää lämpöä ja keitä n. 15 min, kunnes seos on siirappimaista ja tuoksuvaa. Jäähdytä.
Kaada seos mangoviipaleiden päälle ja anna marinoitua jääkaapissa yön yli. Tarjoa sorbetin kera.

Menu del día español

Kun kinkku alkaa kyllästyttää,
sitä rupee mietityttää,
eikö ruokaa mitään muuta
saakaan ennen tammikuuta.
Voimme tilanteen pelastaa
ja tarjota ruokaa maittavaa.
Kun nautit listasta tästä,
selviät joulun jälkeisestä pimeästä.

Näin oli runoillut Joulupukki ja pikkutonttujensa suosiollisella avustuksella antanut meille tehtäväksi toteuttaa erilaisia ateriakokonaisuuksia. Joulupukkikin tuntuu olevan kovasti ajan hermolla ja suosii aineettomia ja siksi ympäristöystävällisiä lahjoja. Ja lienee yhtenä syynä sekin, että Pukillekin ikää karttuu ja lahjasäkin kantamisesta selkä vaan kipeytyy. Ja tottahan me halusimme auttaa Joulupukkia ”maailman pelastamisessa”.

Kylmä avokadokeitto
3 kypsää avokadoa
1 nippu kevätsipulia
2 valkosipulinkynttä
sitruunan mehu
¼ tl jeeraa eli juustokuminaa
¼ tl paprikaa
4½ dl kanalientä jäähdytettynä
3 dl kylmää vettä
tuoretta persiljaa

Soseuta yhden avokadon hedelmäliha. Lisää kevätsipuli, valkosipuli ja sitruunamehu ja soseuta sileäksi. Lisää toinen avokado ja soseuta. Lisää kolmas avokado sekä mausteet ja soseuta.
Lisää vähitellen kanaliemi. Anna jäähtyä ja maustua puoli vuorokautta.
Kaada joukkoon jääkylmä vesi juuri ennen tarjoilua. Mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele päälle persiljaa.


Persiljakuorrutettu kala
750 g valkolihaista kalaa
suolaa ja mustapippuria
2 valkosipulinkynttä
85 ml oliiviöljyä
55 g/2½ dl korppujauhoja
2 rkl tuoretta persiljasilppua
4 rkl sitruunamehua
persiljaa ja limettilohkoja

Ripottele kalan päälle suolaa ja pippuria ja aseta uuninkestävään astiaan.
Sekoita keskenään valkosipuli, 4 rkl öljyä, korppujauhot, persija ja sitruunamehu. Kuorruta kala ja ripottele päälle oliiviöljyä. Paista 180°C noin 15 min, kunnes kala on kypsää. Tarjoa persiljan ja limetin kanssa.


Värikäs sekasalaatti
4 isoa tomaattia
puolikas kurkku
1 purjo
1 ruukku tammenlehtisalaattia tai rucolaa
8 täytettyä oliivia
Kastike
1 valkosipulinkynsi
2 rkl punaviinietikkaa
1 tl paprikaa
½ tl jeeraa
5 rkl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Kuutioi tomaatit ja kurkku. Pilko purjo, säästä puolet myöhemmäksi. Revi salaatti. Sekoita salaattiainekset keskenään.
Sekoita kastike ja lisää salaatin joukkoon. Aseta jäljelle jääneet purjoviipaleet koristeiksi.

Appelsiineja mausteisessa punaviinissä
5 appelsiinia
lasillinen punaviiniä
2 neilikkaa
1 kanelitanko
2 rkl sokeria

Kuori yhdestä appelsiinista pelkkä keltainen osa. Leikkaa neljä appelsiinia siivuiksi. Purista yhden appelsiinin mehu.
Kuumenna kattilassa appelsiinin kuorta, mausteita sekä appelsiinimehua. Poista kuori, lisää viini ja jatka kuumentamista. Poista lopuksi mausteet.
Laita appelsiiniviipaleet astiaan ja kaada liemi niiden päälle. Anna maustua jääkaapissa. Tarjoa vaniljajäätelön kanssa.

M-m-m-m-mansikoita!

Neljä vuotta sitten, Ateenan kesäolympialaisten aikaan olimme matkalla Ranskassa. Otimme yhteyttä N:n ranskalaiseen ystävään. Hän oli vierailemassa isoäitinsä luona ja saimme kutsun sinne muutamaksi päiväksi. Isoäiti ei luonnollisestikaan puhunut englantia, joten ranskan kielen taitoni pistettiin testiin. Huomasin, että kielitaitoni on käänteisesti verrannollinen juomattoman punaviinin määrään… Jossakin vaiheessa illallista huomasin kuvailevani Suomen olympiajoukkueen koostumusta ja oikaisevani väärinkäsityksiä siitä, että Suomessa harrastettaisiin pelkkiä talvilajeja, en français, bien sûr. Havahduin myös siihen tosiseikkaan, että ranskan puhumista pitäisi jatkaa seuraavana aamunakin, ilman punaviinin apua. Tämä episodi tosin vahvisti Pariisissa pahasti romutettua itsetuntoani ranskan puhujana. Vastoin yleistä mielikuvaa, pariisilaiset asiakaspalvelijat vastailivat minulle nimittäin englanniksi!

Äskeinen tarina liittyy kuin liittyykin mansikoihin. Meidän lisäksemme isoäidin luona oli vielä kolmaskin ystävä, sukujuuriltaan tunisialainen tyttö. Hän oli valmistanut jälkiruoaksi fraises tunisiennes, tunisialaisia, marinoituja, mansikoita. Mansikat olivat ihanan makuisia, mutta en älynnyt tiedustella sitä, millä mansikat oli maustettu. Siitä lähtien minun on pitänyt kokeilla mansikoiden marinointia.
Ideoita oli useampiakin, joten tein kolme erilaista kastiketta, jolla marinoin marjat. Mansikoiden seuralaiseksi käy loistavasti kermavaahto tai vaniljajäätelö, mutta ajattelin kokeilla vähän vähemmän käytettyä mascarponejuustoa. Mascarponea pitäisi löytyä kaikista isommista ruokakaupoista, tuorejuustohyllystä, yleensä jostain ricotan läheisyydestä.

Pilkoin kolmeen kulhoon n. 3-4 dl mansikoita kuhunkin.

vasemmalta: mansikat lime-minttumarinadissa
Galliano-marinadissa ja sitruunaliköörimarinadissa

1. satsi: alkoholiton versio
½ limen mehu
1 tl sokeria
1 tl kuivattua minttua
hyppysellinen raastettua limen kuorta

2. satsi: Galliano-liköörillä maustettu versio
½ dl appelsiinimehua
2 rkl Gallianoa
½ tl sokeria
hyppysellinen raastettua limen kuorta

3. satsi: sitruunaliköörillä maustettu versio
½ limen mehu
2 rkl Limoncello-sitruunalikööriä
2 tl sokeria
1 rkl appelsiinimehua

Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja kaada mansikoiden päälle. Sekoita hyvin. Anna marinoitua jääkaapissa muutaman tunnin ajan.

Mascarponelisuke
250 g mascarponea
sokeria ja vaniljasokeria maun mukaan
tilkka maitoa
hyppysellinen raastettua limen kuorta

Notkista mascarpone sekoittamalla reippaasti. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla sopivan makeaksi. Jos juusto näyttää liian paksulta ja tönköltä, voit lisätä tilkan (ehkä ruokalusikallinen-pari) maitoa tai kermaa. Lisää lopuksi raastettu limen kuori.

Et voilà, ça y est. Bon appetit!


Testikeittiön raadin tuomiot olivat seuraavat:

1. satsi: minttua vähän liikaa, kokki myönsi, että humahti vähän enemmän kuin alun perin oli suunnitelmissa, kyseessä siis vahinko
2. satsi: nestettä oli marjojen määrään nähden vähän liikaa
3. satsi: makoisin raadin molempien jäsenien mielestä!

Operaatio pakastimen tyhjennys

Pakastin pitäisi saada tyhjäksi, että sen voisi sulattaa ja taas täyttää tämän kesän marjoilla. Toiveissa on, että uuden kodin pakastin olisi helpompi sulatettava kuin se vanha huriseva rotisko, jolla ikävuosia on varmaan miltei yhtä monta kuin kirjoittajalla, ja joka seurasi meitä asunnosta toiseen kuuden tai seitsemän vuoden ajan. Se pakastin nimittäin keräsi jäätä siinä määrin, että jäitä olisi melkein voinut kuljettaa Grönlantiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia paikkaamaan. Tästä syystä sulattaminen kesti ja kesti, välillä yritimme nopeuttaa sulamista hakkaamalla jäitä pienemmiksi paloiksi. Toivottavasti tämä on siis meidän osaltamme takanapäin!
Pakastimen laatikoista löytyi yhtä sun toista, mutta pussien ja rasioiden sisältö tuntui jotenkin mahdottomalta yhdistää, joten jokaisen kohdalla piti miettiä, mitä juuri siitä aineksesta voisi tehdä. Lopputulos:
kikherneet -> kana-kikherne-pastakeitto
mansikat -> mansikkakastike ja maitokiisseli
mustikat -> mustikka-banaanismoothie

*** *** *** ***

Kikherneitähän (toiselta nimeltään kahviherneet) toki saa säilykepurkissa, mutta niitä olen käyttänyt vain harvoin, lähinnä silloin kun valmiiksi ”esikäsiteltyjä” kikherneitä ei ole ollut pakastimessa ja liottamiseen ja muuhun ei ole ollut aikaa. Kuivattuja kikherneitä liotetaan kylmässä vedessä yön yli, sen jälkeen niitä keitetään 30-60 min. Keitetyt kikherneet voi sitten pakastaa.
Jos haluat minimoida tiskit, keiton voi tehdä yhdessä kattilassa, mutta silloin siihen menee vähän pidempään, sillä voit tehdä vain yhtä vaihetta kerrallaan.

Kana-kikherne-pastakeitto

100 g pienikokoista pastaa
1 l kanalientä
(öljyä)

300 g maustamattomia broilersuikaleita
suolaa ja pippuria
1 rkl öljyä

1 rkl leivinmargariinia
1 viipaloitu purjo
2 murskattua valkosipulinkynttä
3-4 dl kikherneitä
1 rkl vehnäjauhoja
ripaus cayennepipppuria

persiljaa

Keitä pasta kanaliemessä. Ota liemi talteen. Laita pastat kulhoon ja sekoita tarvittaessa joukkoon hieman öljyä. Jos uskot, että kaikki keitto tulee syötyä kerralla, pastat voi myöhemmin sekoittaa keittoon. Muuten pastat on parempi pitää omassa kulhossaan ja sekoittaa keittoon vasta lautasella, etteivät ne mene aivan mössöksi keiton seassa lilluessaan.
Mausta broilersuikaleet suolalla ja pippurilla. Paista öljyssä. Siirrä syrjään.
Paista purjoa ja valkosipulia margariinissa, älä ruskista. Lisää kikherneet ja paista hetki. Ripottele päälle vehnäjauhoja ja sekoita nopeasti. Kaada päälle kanaliemi, lisää vettä jos tarpeen. Anna kiehua muutama minuutti.
Lisää kattilaan paistetut broilerit. Mausta cayennepippurilla. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Ripottele päälle persiljaa.



*** *** *** ***

Pakastemansikoista saa helposti loistavan kastikkeen jälkiruoille. Sopii esimerkiksi vaniljakiisselin tai suklaakakun kanssa.

Mainio mansikkakastike

4 dl pakastettuja mansikoita
½-1 dl tomusokeria
½ sitruunan mehu
½ dl appelsiinimehua

Sulata mansikat ainakin osittain. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää tomusokeri ja mehu. Sokerin määrä riippuu siitä, onko mansikoihin lisätty sokeria pakastusvaiheessa sekä siitä, kuinka makeaa kastiketta halutaan. Kastikkeen koostumusta taas voi säädellä nesteen määrällä, mitä enemmän nestettä, sen juoksevampi kastike. Muista kuitenkin, että jos mansikat ovat soseuttaessa kovin jäisiä, kastikekin vaikuttaa jähmeämmältä.


*** *** *** ***

Smoothiet ovat helppoja, nopeita ja hyviä. Melkein mistä tahansa hedelmistä ja marjoista saa ihan smoothien, vain sitrushedelmien suhteen olen hieman epäileväinen. Parhaita smoothiet ovat aivan kylminä. Jos käytät pakastettuja marjoja, jäitä ei tarvita. Mustikka-banaani on yksi suosikkiyhdistelmiäni.

Mustikka-banaanismoothie

2 dl pakastettuja mustikoita
1 iso banaani
2½ dl maitoa
(sokeria, vaniljasokeria)

Soseuta sauvasekoittimella ja tarjoile. Maista ennen kuin lisäät sokeria, se ei aina ole tarpeen. Vaikka mustikoihin lisätty sokeria pakastaessa, banaani oli niin makea, ettei sokeria tarvittu.